Tukea nuorten ja lapsiperheiden ja ikäihmisten arkeen!

Hyvinvointivaltiomme reiluus näkyy arjessa hyvinä palveluina niin ikäihmisillä kuin lapsillakin. Tärkeintä on hyvä arki. Siihen kuuluvat kohtuuhintaiset asumis- ja hoitoratkaisut. Lapsiperheissä perhevapaiden jälkeen arkea rajaavat perheen ja työn tai opiskelun yhdistämismahdollisuudet. 6kk+6kk+6kk -mallissa mahdollistuu vanhemmuuden kulujen tasaisempi jako mies- ja naisvaltaisten alojen kesken sekä isällekin parempi mahdollisuus olla lapsen kanssa. Yksinhuoltajat voisivat käyttää koko 18kk ajan. Valinta on aina perheen. Perhe tarvitsee yhteiskunnan tuen ja arvonannon kasvatustyön tueksi.

Osalla väestöstä menee paremmin kuin koskaan. Kaikki eivät kuitenkaan ole päässeet osallisiksi kasvun hedelmistä. Lapsiperheiden köyhyys on yhteiskunnallisesti vakava asia. Määräaikaiset ja perusteettomastikin ketjutetut pätkätyösuhteet ovat lisääntyneet. Helsingissä asumisen hinta tekee monelle tulevaisuuden suunnittelun vaikeaksi. Rahahuolet heijastuvat lapsiinkin. Aikuinen voi olla fyysisesti kotona, mutta ei ole psyykkisesti läsnä.

Suomalaisen yhteiskunnan suuri vitsaus on yksinäisyys. Se vaikuttaa monen elämään vauvasta vaariin. Masennus on työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen suuri syy. Yksinäisyys on monen mielenterveysongelman taustalla sekä syynä että seurauksena. Köyhyyden ja yksinäisyyden pitkittynyt liitto vahvistaa syrjään jäämistä, josta on hankalaa palata.

Ongelmien ennaltaehkäisy on aina halvempaa ja helpompaa kuin niiden korjaaminen. Syy- ja seurasuhteiden yhteyksiä nähdään välillä huonosti. Puhutaan kadonneesta vanhemmuudesta ilman, että tiedostetaan työelämän ja perheen yhä vaikeampaa yhteensovittamista. Kumpi joustaa? Työelämä vai perhe? Ruotsissa työnantajien odotetaan joustavan pienten lasten vanhempien ilta- ja yötyöajoissa. Jos se ei mitenkään onnistu, niin kunta maksaa tarvittaessa hoitajan kotiin ilta- ja yövuorojen ajaksi samalla asiakasmaksulla kuin päivähoitomaksu on muutenkin. Ruotsissa alle 12-vuotiailla on myös oikeus iltapäivätoimintaan, mikäli huoltaja on töissä tai opiskelemassa. Missään muussa Länsi-Euroopan maassa kuin Suomessa ei jouduta jättämään alle 10- vuotiaita yksin tai pitkiksi ajoiksi ikäistensä seuraan koulun jälkeen. Suomi on maa, jossa ihannoidaan varhaista itsenäistymistä. Juuri siksikö olemme myös maa, jossa erilaisten riippuvuuksien hoitoon kuluu vuosittain satoja miljoonia euroja?

Vanhukset eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, kuten eivät lapset ja nuoretkaan. Varmaa on kuitenkin, että ikäihmisten fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitäminen on tulevaisuuden kannalta tärkeää. Kun itse ei enää pysty tuetustikaan huolehtimaan itsestään kotona, niin ympärivuorokautinen palveluasuminen on monelle turvallinen paikka.

Tarkan euron aikana ja erityisesti nyt vapaaehtoistyön vuonna toivotaan avuksi vapaaehtoisia joskus silloinkin kun tehtävä vaatii vankkaa ammattitaitoa ja sitoutumista. Vapaaehtoistyön ydin on kuitenkin vertaisuus ja vierellä viipyminen. Että on aikaa olla. Aika on välittämisen tärkein mittari. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Niitä kaipaa jokainen.

Rauhaan ei ole tietä...

Arkeamme varjostaa reaaliajassa uutisoitu Afrikan pohjoisosien valtioiden kansannousu ja sen epäinhimilliset, veriset taltuttamisyritykset. Sotien ja maanjäristysten arki vyöryy olohuoneisiimme ja myös lastemme arkeen. Tuleeko sota tänne? kysyy moni lapsi TV:n ääressä. Kysymyksiä on paljon, mutta vastauksia vähän.

Varmaa on, että ilman sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden lisäämistä maailman rauha ei etene. Viholliskuvien varassa toimiminen lisää väkivallan uhkaa kaikkialla. Rauhan työ alkaa kotoa ja lähiympäristöstä. Se ei ole helppoa, mutta mahdollista. Lasten ja nuorten tulevaisuuden takia kannattaa yrittää tehdä mitä voi. ”Rauhaan ei ole tietä. Rauha on tie!”

Koulutustakuu nuorille!

Koulutustakuu eli lukio tai ammatillinen tutkinto on järkevää taata kaikille nuorille.
Nyt on ongelmana, että tavoitteena on vain saada nuoret peruskoulusta jatko-opintoihin, mutta oppilaitoksesta valmistuminen ei ole ollut painopisteenä selkeästi. Siksi panostustakaan opintojen tukemiseen ei ole ollut riittävästi.

Koulutustakuu toisi mukanaan selkeästi painetta resurssoida oppilaanohjaus, terveydenhoitaja-, psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä erityisopettajan tuki toisella tavalla. Mittareiden kehittäminen ja erilaisten tukipalvelujen poluttaminen on haaste. Sitä tehdään mitä mitataan.

Nuorten koulutuksellinen syrjäytyminen voidaan ehkäistä. Pudokkaisiin ei ole varaa. Lapset ja nuoret ovat tärkein luonnonvara vanhentuvassa Suomessa. On kaikkien etu huolehtia nuorista hyvin.

PAMAUS-hanke kaupungintalolla

Minulla oli ilo olla mukana oppilaiden kanssa Pamaus-hankkeiden esittelyssä kaupungintalolla.
Uutena mukana on kannanottojen käsittely. Oppilaat toivat selkeästi esille kouluruoan raaka-aineiden ja ruoan makuongelmat tai terveydenhoitajan liian vähäinen aika oppilaita varten. Turhaan virkamiehet vastasivat ikäänkuin puolustellen nykykäytäntöä.

Toivon,että virkamiehet tiedostavat,että nuoret antavat heille tuhannen taalan paikan ajaa parempaa tilannetta. On selvää, että kouluruoan raaka-aineiden hinta on kohtuuttoman pieni. ON selvää, että terveydenhoitajia tarvitaan kouluissa enemmän. Matalan kynnyksen apu ja tuki on aina inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavin.

PIenet koululaiset ja yksin vietetyt iltapäivät, illat, yöt..

Helsinki ei ole varannut riittävästi iltapäivätoimintapaikkoja 1. - 2. -luokkalaisille ensi syksynä. Erityisesti 2.luokkalaisia on jäämässä vaille turvallista iltapäiväpaikkaa jopa yli 600!
Kuitenkin kyse on hyvin halvasta vahvasti ennaltaehkäisevästä toiminnasta.
Kaupunki saa valtionosuutta 57%:lle toiminnasta ja lisäksi asiakasmaksut kattavat niin suuren osan, että puuttuu vain 1 miljoona euroa/vuosi, että kaikille haluaville 1. - 2. luokkalisille järjestyisi valtion osuutta saava paikka.

Suomi on maa, jossa ihaillaan varhaista itsenäistymistä. Lapsen pitäisi saada olla riippuvainen aikuisesta lapsena riittävän kauan. Ehkä siksi Suomessa kuluu satoja miljoonia erilaisten aikuisten riippuvuuksien hoitoon vuosittain.

10 tuntia yksin viikossa 14 -vuotiaalle tuottaa oireita. Kaikki eivät yksinolosta syrjäydy, mutta omanarvon tunteeseen se ei voi olla vaikuttamatta. Tämä taas vaikuttaa kaikkeen. Kumuloituvasti. Aika on välittämisen tärkein mittari. Helsingillä on varaa hoitaa koululaisiaan iltapäivisin.

Vielä vaikeampi ongelma on vuorotyössä käyvien pienten koululaisten yksin olo iltaisin, viikonloppuisin ja jopa öisin. Työnantajien on syytä joustaa, jotta näin ei tapahdu. Tai sitten pitää saada kohtuuhinnalla hoitaja kotiin tai lapselle sopiva perhepäivähoitaja koti-illoiksi tai -öiksi huoltajan työssäkäynnin ajaksi.

Ruotsissa alle 12-vuotiailla on oikeus iltapäivätoimintaan ajalla, jolla huoltaja on työssä tai opiskelemassa. 1.- 2. -luokkalaiset ovat ryhmämuotoisessa toiminnassa ja 3.-6.- luokkalaiset avoimessa toiminnassa. Näin olisi järkevää tehdä Suomessakin. Lapsuus on tärkein luonnonvara.