tag:blogger.com,1999:blog-29502863438262200942024-02-08T11:46:47.931+02:00Sirkku Ingervon blogi"Elämän suojelussa ihmisen, eläinten ja ympäristön suojelu kulkevat käsi kädessä!"Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.comBlogger39125tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-34678665121303760262013-03-24T11:48:00.001+02:002013-03-24T12:39:25.295+02:00MITEN KINESTEETTINEN OPEKIN OPPII?<a href="http://www.helsinki.fi/">Kinesteettinen</a> oppimistyyli vaatii tekemistä ja liikettä oppimisen tueksi. Parasta on, jos näen opettajan liikkeen. Kansakoulussa liitutaulun paras puoli oli oppimisen kannalta, että näki käden liikkeen livenä opettajan kirjoittaessa tesktiä taululle. Opittava asia tuli puhuttuna ja kirjoitettuna näkyviin toisiaan suht saman aikaisesti vahvistaen. Näin ainakin minulle jäi asiat mieleen.
<br />
<br />
Oppikoulussa opetukseen tuli piirtoheitin. Opettaja lätkäisi tunnin alussa etukäteen käsin kirjoittamansa kalvot, joita sitten keskityttiin kopioimaan koko tunnin ajan - jos sai selvää. Opettajan puheen kuunteleminen oli hankalaa, sillä se ei tahdistunut mitenkään kopioitavan tekstin kirjoittamisen kanssa. En muista oppikoulussa näiltä tunneilta mitään oppineeni.
<br />
<br />
Powerpoint-esitys, jossa teksti tulee tahdistetusti vasemmalta oikealla tai lause kerrallaan klikattuna opettajan puhuessa samaan aikaan samaa asiaa, jättää ainakin minulle vahvan muistijäljen ja asiat jäävät mieleen.
<br />
<br />
Tieto-kursseilla ja opetustilan edessä olevaa suurta nettiruutua katsoessa valkokankaalta olisi paras, jos opettaja oikea-aikaisesti näyttäisi SmartBoard taululta -käsi hiirenä - mistä milloinkin pitää klikata. Ja mieluiten puhuen samalla, mitä on tekemässä. Ollaanko klikkaamassa ruudun oikealta,vasemmalta, ylhäältä vai alhaalta.
Olisi paras toistaa asia muutaman kerran heti perään. Mieluiten puhuen ohjeet ääneen ja tehden myös liike samalla.
On aina ilo olla sellaisella kurssilla tai luennolla, jossa näytetään selkeästi mihin konkreettiseen kohtaan nettisivulla pitää mennä klikkailemaan. Nyt ollaan!<br />
<br />
Hätääntyminen on helposti seurauksena ryhmässä tyhmäksi tai hitaaksi leimautumiselle - iso este oppimiselle.Myönteinen ja kannustava ilmapiiri on kinesteettiselle oppijalle äärimmäisen tärkeä. Kinesteettisellä oppijalla riittää usein kysyttävää ja pienikin oikea-aikainen vastaus voi viedä oppimista harppauksittain eteenpäin.<br />
<br />
Perinteinen koulu opettaa usein parhaiten visuaalisia ja jonkin verran auditiviisen oppimistyylin oppijoita. Kinesteettiset on aiemmin siirretty vähinäänin erityisluokille elleivät sitten ole olleet huippu-urheilijoita. Olen onnellinen, että sain 14 vuotta sitten NLP-kurssilla tiedostaa olevani vahvuuksiltani kinesteettinen oppija. Ja lisäksi kokonaisuuden ensin tarvitseva, jotta voi oppia yksityiskohdat. Kantapään kautta ja rautalangasta vääntämällä, kun olen jotain oppinut, niin saman osaan muillekin - ainakin kinesteettisille oppijoille - opettaa. Ei ole sattumaa, että minusta tuli erityisopettaja.<br />
Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-26349886844865194942012-09-15T20:52:00.000+02:002012-09-15T20:52:20.018+02:00KOULUTUKSELLA EHKÄISTÄÄN SYRJÄYTYMISTÄNuorten syrjäytymistä ja sivuunjäämiskehitystä voidaan ehkäistä myös koulutuksen keinoin Joustavaa valintaa ammatilliseen tutkintoon ei saa lopettaa. Se on monen motivoituneen, mutta keskiarvoltaan heikon ainoa toivo päästä kiinnostavaan ammattitutkintoon esim. harrastuneisuuden perusteella. Terveydelliset syyt ja diagnosoidut oppimisvaikeudet ovat monen nuoren arkea ja olleet merkittäviä joustavan valinnan kriteereitä. On tärkeää mahdollistaa joustava valinta edelleen 1. hakutoiveeseen ja toiseenkin, jos kyseessä on sama perustutkinto. Näin aiemmin toimittiin.
Nyt suunnitellaan, että jatkossa toisen asteen yhteishaussa 10. luokilta ja ammattistartilta saisi 1. hakutoiveeseen 2 pistettä vähemmän kuin 9. luokalta hakeva. Tämä romuttaisi kymppiluokkien ja ammattistartin mielekkyyden. Kaksi hakutoivepistettä vastaa puolen numeron keskiarvoa. Jos kymppiluokkalainen haluaisi parantaa mahdollisuuksiaan päästä haluamaansa perustutkintoon, niin pitäisi nostaa vähintään kymmenen arvosanaa päättötodistuksesta! Tämä ei ole kovinkaan monelle 10. luokan oppilaalle realistinen tavoite. Halutaanko tukea vai rangaista?
Ongelman ydin on, että ammatillisia perustutkintolinjojen aloituspaikkoja on yksinkertaisesti aivan liian vähän - erityisesti pääkaupunkiseudulla. Parempi ratkaisu olisi lisätä pienryhmiä ja 2-4 x vuodessa alkavia aloituspaikkoja ammatillisiin perustutkintoihin Tanskan mallin mukaisesti - erityisesti työvoimapulan aloilla. Tällöin nuorille ei tulisi kokonaista välivuotta jos ei opiskelupaikka ole heti toteutunut. Välivuodet jättävät jälkensä. Hyvässä ja pahassa. Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-84273391151148008902012-05-12T07:28:00.000+02:002012-08-03T07:29:13.049+02:00Haasteita ja parannuksia sosiaalivirastoon!<br />
Sosiaaliviraston raamibudjetti vuodelle 2013 on 1,289 miljoonaa euroa.
Sillä järjestetään helsinkiläisten tärkeitä palveluja kaiken
ikäisille. Palkankorotukset ovat uutena jo sisällä budjettiraamissa.
Noin 8 miljoonaa euroa pitäisi säästää vuoden 2012 tasosta toimintaa
tehostamalla! Kieltämättä haastava yhtälö väestön lisääntyessä.<br /><br />
Suurimmat haasteet ovat päivähoidon väestöennusteiden ja todellisten
lasten lukumäärän kohdalla. Erityisesti ylimitoitetun
kerhotoimintatavoitteen takia. Tilahankkeita pitäisi saada kiireesti
käyntiin, mutta se edellyttää ajantasaisia väestöennusteita. Tosin
kerhoja on suunniteltu edelleen ylioptimisesti lisättävän budjetin
paikkaamiseksi. Kysyntä ei ole vastaavasti vielä lisääntynyt. Jos
päivähoidon kerhopaikkojen kysyntä pysyy nykyisellään, niin
päivähoidon budjetissa on tiedossa ainakin 8 miljoonan euron vaje.<br /><br />
Toinen iso haaste on toimeentulotuen ennuste: toimeentulotuen normien
korotukset ovat lisänneet toimeentulotukimenoja, mutta esitys perustuu
toimeentulotuen pitämiseen nykytasolla. Taloustilanne voi huonontua ja
toimeentulotuen tarpeen ennustaminen vuodelle 2013 on tänä vuonna
äärimmäisen vaikeaa.<br /><br />
Sosiaali- ja terveysviraston yhdistäminen on odotettu asia.
Organisaatiomuutoksien alussa on turhaa odottaa säästöjä. Päinvastoin.
Onnistuneeseen yhdistymisprosessiin kannattaisi varata resursseja,
jotta erialiset työkulttuurit hitsautuisivat yhteen – asiakkaan
parhaaksi.<br /><br />
Kärkihankkeet ohjaavat osaltaan budjetin valmistelua. Yhtenä
kärkihankkeena on lapsiperheiden kotipalveluiden kehittäminen.
Politiikassa kehittäminen tarkoittaa liian usein vähentämistä.
Lapsiperheiden kotipalveluita pitäisi ennemminkin lisätä ja laajentaa.
Kysyntää on. Tavoite on ensi vuonna lähes tuplata asiakasmäärä 1800
perheeseen. Se ei kerro, montako tuntia apua kukin asiakasperhe saa.
Pääkaupungissa suvun tuki alkaa olla harvojen herkkua eikä ainakaan
itsestäänselvyys lapsiperheiden arjessa. Lapsiperheiden kotipalvelujen
asiakasmaksun pitää tukea matalaa kynnystä hakea apua ajoissa.<br /><br />
Budjettiraamissa on huolestuttavia tehostamishankkeita mm.
lapsiperheiden palveluissa 17-18 -vuotiaiden lastensuojelulaitoksessa
asuvien nuorten kohdalla. Säästöjen saamiseksi esitetään nopeaa ja
tehokasta siirtymistä tuettuun asumiseen. Ehkä joku onnistuu. Jokainen
meistä, jonka perheeseen kuuluu 17-18- vuotias nuori, tietää, että
harva sen ikäinen on jo valmis asumaan omillaan. Saati sitten
rikkonaisesta taustasta tuleva lastensuojelun sijaishuollon apua
pitempään tarvinnut nuori. Säästötavoitteet eivät saa mennä
lastensuojelun tavoitteiden edelle. Jos jo 17-vuotiaana
ammattikoululaisena tai lukiolaisena joutuu kesken vuotta muuttamaan
ja vastaamaan omasta arjestaan, niin opiskelu jää siinä
selviämistaistelussa helposti taka-alalle. Lyhytnäköinen säästö voi
tuoda ison haitan myöhemmin. Perhehoitoa lisätään, lastensuojelun
laitoshoitoa vähennetään – toivottavasti ei kuitenkaan
etupainotteisesti, vaan tarpeen mukaan.<br /><br />
Selkeämpiä tavoitteita saisi olla myös leikkipuistojen toiminnassa. Ei
voi olla tarkoitus, että leikkipuistoista tulee vain pienimpien lasten
kerhopaikkoja tai päiväkotien ulkoilualueita. Leikkipuistoja tarvitaan
myös kotona olevan vanhemman ja pienen lapsen vapaana alueena ja
alakoululaisten avoimen toiminnan tilana koulujen jälkeen ja
loma-ajoina. Viikonloppukäyttöä voisi lisätä järjestöjen kanssa
yhteistyössä erityisesti alueilla, joissa ei ole omaa nuorisotilaa.<br /><br />
Säästötavoitteista huolimatta myös parannuksia on esitetty moniin palveluihin:<br />
Lastensuojeluun tulee lisää avohuollon työntekijöitä. Se on hyvä.
Päivähoitopaikkojen ja -tilojen määrä kasvaa, Päiväkotiryhmiä
pienennetään 3-vuotiaiden hoitokertoimen muutosta harventamalla. Ja
päivähoidon kerhotoiminnan maksuttomuus jatkuu.<br /><br />
Päihdehuollossa laitospalveluista vähenee paikkoja kysynnän laskun
vuoksi ja henkilökuntaa siirtyy avopalveluihin. Toivottavasti toimii.
Ensi vuonna kehitysvammaisten laitospaikkoja korvataan
kodinomaisemmilla asumispaikoilla. Vaikeavammaisten palveluasumista,
henkilökohtaista apua ja päivätoimintaa lisätään.<br /><br />
Vanhusten palveluissa suunnitellaan ostopalveluiden ja
pitkäaikaispaikkojen vähennyksiä. Olennainen kysymys onkin, tulee
rinnalle avopalveluja riittävästi korvaamaan lisääntyviä tarpeita.
Etupainotteisesti ei auta liikaa purkaa laitoshoitoa. Heitteille ei
saa jäädä kukaan.<br /><br />
Vanhusten palveluissa parannetaan henkilöstömitoitusta lähemmäksi
valtakunnallista suositusta. Viimeinkin. Tätä on odotettu! Toivon myös
kuulevani miten näitä päätöksiä toteutetaan. Ollaan yhteydessä!Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-66472997501751660332012-04-15T12:13:00.002+02:002012-07-09T11:27:27.628+02:00Manon- voimaannuttava ooppera!Anna Netrebko on todella upea laulaja ja näyttelijä. En ole aiemmin ollut oopperan ystävä, mutta Metropolitan Oopperan Nauhoitetun version Manonina hän oli eilen aivan huippu. Mieletön pehmeä naisellisuus ja uskottavuus kaiken ikäisten miesten ihailun kohteena. Jules Massenetin oopperaan ei olisi voitu valita parempaa pääosanesittäjää.
Siitä jäi vakuuttunut ja voimaantunut olo, josta riittää ammentamista arkeen.Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-18049690154541049522012-04-14T18:20:00.004+02:002012-04-14T18:37:02.523+02:00Sosiaali- ja terveystoimi yhdistyy - VIIMEINKIN!SOTE- seurantaryhmässä saan olla aitiopaikalla.Virkamiehistä koottu muutostiimi tekee pohjaehdotukset ja poliitikot muuttavat niitä mieleisekseen enemmistöpäätöksillä - tai hyväksyvät sellaisenaan. Enemmistö tarvitaan siihenkin. Ensi tiistaina sosiaalilautakunta käsittelee omaa lausuntoaan. Uskon sen muuttuvan pohjaehdotuslausunnosta. Joka toivottavasti myös muuttaa muutostiimin pohjaehdotusta koko uudistuksesta ja jatkossa.<br /><br />Olennaista on saada ydinprosessien ennaltaehkäisy ja korjaavat toimet samaan osastoon, jotta osa-optimointi loppuisi. On ongelmallista, että päihde-ja mielenterveyspalvelut ovat erillään aikuissosiaalityöstä ja lastensuojelusta, jonka taustalla juuri nämä yleensä ongelmat ovat.<br /><br />On aika hämmentävää, että hallinnolla on pohjaesityksessä kolme eri osastoa, joissa on yhteensä 1200 ihmistä tällä hetkellä töissä., kun substanssiosastoissa olisi jatkossa 2500 tai jopa yli 6000 henkeä! Hallinnon pitää tukea ydinprosessien toteutumista - ei hankaloittaa niitä.<br /><br />Tätä prosessia ei kannata tyriä.Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-84894577046745044192012-04-10T07:26:00.000+02:002012-08-03T07:27:04.640+02:00SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TOIMIVAMMAKSI!<br />
Sosiaali- ja terveystoimi yhdistyvät viimeinkin 1.1.2013. Resurssit
eivät saa valua hallintorakenteisiin. Saman ydinprosessin ehkäisevän
ja korjaavan työn johtamisen pitää olla samassa osastossa
osa-optimoinnin pienentämiseksi. Olympiarengasmainen organisaatiomalli
tukisi tätä parhaiten.
<br /><br />
Organisaatio on sitä, miten palvelut on järjestetty. Asiakkaan ei
tarvitse etukäteen tietää mitä palveluja tai hoitoketjuja tarvitsee.
Ytimessä on ennaltaehkäisy ja ajoissa puuttuminen. Korjaava työ ei saa
syödä ennaltaehkäisyn voimavaroja. Varsinkaan elämän alkutaipaleella.
<br /><br />
Varhaiskasvatuksen paikka jää vielä omaan linnakkeeseensa.
Toivottavasti se löytää myöhemmin paikkansa sivistystoimesta omana
perusopetukselle rinnakkaisena, mutta ei alisteisena yksikkönä.
Myönteistä on, että leikkipuistot ovat jatkossakin oma yksikkönsä. On
tärkeää, että varhaiskasvatus ei vie leikkipuistojen tiloja
koululaiset unohtaen. Kesätoimintaa pitäisi lisätä myös ohjatusti
pienten koululaisten tarpeita ajatellen. Päivittäin tai viikoittain
käytettävän palvelun tulee olla lähipalvelu.
<br /><br />
Vanhusten ja vammaisten palvelujen yhdistyminen samaan osastoon on
hyvä. On kuitenkin varmistettava, että myös vammaisten lasten, nuorten
ja heidän perheidensä tuki toteutuu oikea-aikaisesti ja ikätasoisesti.
Kotiin tarjottavien, avo- ja laitospalveluiden yhteistyö tulee
parantua.<br /><br />
Nuorisotakuu velvoittaa ehkäisemään nuorten sivuunjäämiskehitystä
nykyistä tehokkaammin. Ehkäisevän päihdetyön ja nuorten
ennaltaehkäisevän päihdetyön paikka on nuorten aikuisten sosiaalityön
ja lastensuojelun yhteydessä.<br /><br />
Lastensuojelun asiakkuudet jatkuvat usein jopa kolmanteen polveen.
Siksi näihin ketjuihin pitäisi päästä kunnolla
organisaatiouudistuksessakin puuttumaan ja varmistamaan apu ajoissa jo
neuvolasta lähtien. Huoltajien päihde- ja mielenterveysongelmat ovat
keskeinen syy lastensuojelun sijoituksiin. Päihdeongelman hoito ja
kuntoutus ei ole vain terveydenhuoltoa. Päihde- ja
mielenterveyspalvelujen kannattaa sijaita samassa osastossa kuin muut
lapsiperheiden ja lastensuojelun ydinpalvelut. Myös lasten psykiatrian
yhteys lastensuojeluun on merkittävä.
<br /><br />
HUSin omistajaohjauksen tiiviimpi nivoutuminen SOTE-organisaatioon on
strategisesti tärkeää. Jokaisessa osastossa voisi olla oma
HUS-kytkentä ja mahdollisuus toimeksiantoihin myös osastokohtaisesti -
toimintojen sisällön mukaisesti.
<br /><br />
Palveluneuvonnan pitää toimia. Esteetön nettineuvonta eri riitä.
Haasteena jatkossa on myös, miten kehitetään erityistason liikkuvia
työmalleja peruspalveluiden tueksi.
<br /><br />
Henkilöstön merkitys ja riittävyys on ratkaisevan tärkeä uudistuksen
onnistumisen kannalta. Kaikissa uusissa osastoissa tarvitaan sosiaali-
ja terveyspalvelujen lähestymistapoja ja toimintakulttuurien
yhteensovittamisesta. Nyt on aika siirtyä asiakkuuksien rajapinnoista
yhteispintoihin. Henkilöstön määrän pitää olla riittävä, jotta
työvoimapulan uhasta huolimatta työolosuhteet saadaan
houkuttelevammaksi.
<br /><br />
Kesäkuun valtuustossa päätetään sosiaali- ja terveystoimen näkyvästä,
tietoisesta työnjaosta, johon kuuluvat säännöt ja rakenteet. Sen
lisäksi on aina myös pinnan alla oleva toimintakulttuuri. Siihen
liittyvät työpaikkojen piilonormit, asenteet, vuorovaikutus,
keskinäiset suhteet, mielikuvat ja tunteet. Tunteet muutoksessa
vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten muutos toteutuu. Muutokseen
liittyy aina pelkoa ja surua. Jos muutoksen tunteet ovat
ei-toivottuja, niin muutoksesta tulee hidas. Ja päinvastoin.Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-67097925115626507052012-01-29T07:24:00.000+02:002012-08-03T07:25:02.167+02:00Kuka maksaisi Guggenheimin?<br />
Guggenheim-museoon liittyvä hurmoksellinen into on hämmentävää.
Vähemmästäkin tulee epäileväksi hankkeen suhteen. Talousasioihin
liittyy paljon epävarmuutta. Mistä löytyy maksaja? Onko Helsingillä
todella varaa rakentaa ainakin 140 miljoonaa euroa maksava uusi museo
ja pitää sitä yllä tiukan euron aikana? Onko valtakunnallisesti ja
kansainvälisestikin merkittävä Guggenheim-brändin museohanke yksin
Helsingin kaupungin asia?<br /><br />
Kävin kesällä Venetsian Guggenheim-museossa. Se oli veden äärellä
vanhassa rakennuksessa, joka muistutti paljon Suomenlinnan
rantakasarmia. Lasten liput olivat ilmaiset ja nuorten liput hyvin
edulliset. 12 euroa ei maksanut aikuistenkaan lippu, vaikka Helsingin
mahdollisen Guggenheim museon pääsylipputulot on tällä summalla
laskettu peräti 500 000:den kävijän mukaan. Museossa oli hyvin
suunniteltu puistomainen ulkotila veistoksineen. Pari Picassoa
sisältäkin löytyi turistien iloksi. Sinänsä Guggenheim-museo olisi
Helsingin matkailulle hyväksi.<br /><br />
Tällä hetkellä kaupunginvaltuutettuna ja sosiaalilautakunnan
puheenjohtajana ajattelen Helsingin Guggenheim-museosta näin:
KYLLÄ- jos museorakennukselle löytyy Helsingin kaupungin ulkopuolinen
maksaja ja Helsingin ylläpitämien museoiden käyttömenot eivät
olennaisesti kasva.
EI- jos kaupunki eli lähinnä helsinkiläiset veronmaksajat ovat yksin
museon ja tulevien käyttökulujen maksajina. Pelkkä museon nimen
lisenssimaksu yksityisellä rahoituksella ei riitä.<br /><br />
On valitettavaa, että Guggenheim-museota ollaan ajamassa Helsingissä
kuin käärmettä pyssyyn kiireisellä aikataululla. 140 miljonan euron
museorakennusinvestointi on helposti alakanttiin arvioitu, kuten
muutkin isot rakennushankkeet viime vuosina. Ei pidä hyväuskoisena
tehdä päätöksiä yltiöoptimistisiin tuloarvioihin perustuen. Mitä jos
ensin selvitettäisiin mistä saadaan museolle maksajat ja sitten
tuotaisiin päätettäväksi? Valtio ei ole ministerien suulla
vaikuttanut innostuneelta museorakennuksen maksajalta. Olen varma,
että yksityistä rahaa Suomessa riittäisi, varsinkin jos pieni
yrityksen laatta sisäseinään saataisiin vastineeksi suuremmista
lahjoituksista.<br /><br />
Jos saisin valita, niin investointirahana 140 miljoonaa käytettäisiin
mieluusti ja kiireellisesti kaupungin vuokra-asuntojen rakentamiseen,
vaikkapa muutamia Koskelan sairaalan alueella olevalle suurelle
tontille. Lisäksi sinne kannattaisi tehdä monipuolinen vanhusten
keskus ja kehitysvammaisille tuettuja asuntoja. Varsinkin, jos
terveysasematoiminta joutuu siirtymään Oulunkylään lähivuosina.<br /><br />
Myös käyttömenoissa päivähoidon laatuun panostus ryhmäkokoja
pienentämällä ja vanhusten hoidon henkilömitoitusta suurentamalla-
edes valtakunnalliseen suosituksen mukaiseksi- on kiireisempi kuin
yksin helsinkiläisten rahoilla Guggenheim museon rakentaminen. Jos
hanke on niin erinomainen kuin annetaan ymmärtää, niin varmaan
yksityistä, valtion ja lähikaupunkien rahaa löytyy helposti. Pian se
selviää.Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-16972504301990751642012-01-10T22:12:00.002+02:002012-01-10T22:22:38.067+02:00Guggenheim hämmentääGuggenheim-museoon liittyvä hurmoksellinen into on hämmentävää. Vähemmästäkin tulee epäileväksi hankkeen suhteen. Talousasioihin liittyy paljon epävarmuutta. Mistä löytyy maksaja? Onko Helsingillä todella varaa rakentaa ainakin 140 miljoonaa euroa maksava uusi museo ja pitää sitä yllä tiukan euron aikana?<br /><br />Tällä hetkellä kaupunginvaltuutettuna ja sosiaalilautakunnan puheenjohtajana ajattelen Helsingin Guggenheim-museosta näin:<br /><br />KYLLÄ- jos rakennukselle löytyy Helsingin kaupungin ulkopuolinen maksaja ja Helsingin ylläpitämien museoiden käyttömenot eivät olennaisesti kasva.<br /><br />EI- jos kaupunki eli lähinnä helsinkiläiset veronmaksajat ovat yksin maksajina.<br /><br />Jos hanke on niin erinomainen kuin annetaan ymmärtää, niin varmaan yksityistä, valtion ja lähikaupunkien rahaa löytyy helposti. Pian se selviää..Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-85503600342325610732012-01-08T21:15:00.005+02:002012-01-08T21:22:06.524+02:00Haavisto toiselle kierrokselle!Olin tänään Rautatieaseman edustalla jakamassa Pekan esitteitä. Pakkanen paukkui, mutta hyvä fiilis. Hyvä ehdokas.<br /><br />Arvostan Pekan kokemusta, asiantuntijuutta ja myös hyvää käytöstä, jota poliitiikan kentällä ei koskaan ole liikaa. Olen ollut seuraamassa kahta vaalipaneelia paikan päällä. Pekan toiminnasta en ole kertaakaan joutunut kokemaan myötähäpeää, vaan myötäylpeyttä hyvästä ehdokkaasta.Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-28991842144060494232011-11-14T07:30:00.000+02:002012-08-03T07:30:49.953+02:00Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki kuntoon!<br />
Helsingin ensi vuoden budjetissa panostetaan ennaltaehkäisyyn ja
varhaiseen tukeen, jotta kaikki voimat eivät menisi tulipalojen
sammuttamiseen. Näin käy, jos asuinalueet päästetään eriytymään ja
huono-osaisuus kasautuu muutamiin kaupunginosiin. Eriarvoistumisen
ehkäisy on aina kannattavaa. Keskeisin tapa palvelujen varmistamisen
lisäksi ovat kaavoitus ja asuntopolitiikka. Segregaation ehkäisy on
syy vaatia pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymistä.<br /><br />
Lasten ja nuorten sivuun jäämiskehitys pitää pysäyttää nykyistä
varhemmin. Siksi positiivisen diskriminaation raha kouluissa ja
päiväkodeissa voi tuoda lisää ammattilaisia lasten ja nuorten arkeen
alueilla, joissa tarve on suurin. Tällainen lisätuki on parasta
mahdollista syrjäytymisen ehkäisyä. 90- luvulta asti olen tehnyt
valtuustossa aloitteita päiväkotiryhmien pienentämistä. Nyt päästään
alkuun. Satsaukset päiväkotiryhmien pienentämiseen ja perheneuvolan
lisävakanssit tukevat osaltaan lapsiperheiden arjessa jaksamista ja
lapsen tervettä kasvua.<br /><br />
Toinen sydämenasiani on kysyntää vastaava koululaisten
iltapäivätoiminta. Ruotsissa alle 12-vuotiailla on oikeus
iltapäivätoimintaan, mikäli huoltaja on samaan aikaan työssä tai
opiskelemassa. Koululaisten ryhmämuotoisen iltapäivätoiminnan
aikataulut joustavat siellä vanhempien työ- ja opiskeluaikojen mukaan.
Joustavuus hoitoratkaisuissa on meillä vielä iso haaste esimerkiksi
ilta- ja viikonlopputöitä tekevien yksinhuoltajien pienten
koululaisten hoitoratkaisuissa. Budjetin mukaan iltapäivätoimintaa
tarjotaan jatkossa riittävästi myös toisluokkalaisille! Tämä on suuri
parannus nykytilanteeseen, jossa yli 800 tokaluokkalaista on jäänyt
vaille iltapäiväkerhopaikkaa. Tämä on ollut Helsingin häpeäpilkku!<br /><br />
Kaikkea ei ole voitu ennaltaehkäistä. Myös lastensuojelun
toimenpiteitä tarvitaan. Lastensuojelun valtakunnallinen rakennemuutos
perhehoidon lisäämiseksi on ajankohtainen. Budjetin mukaisesti ensi
vuonna panostetaan lisää lastensuojelun ennaltaehkäiseviin
toimenpiteisiin ja perhehoidon edellytysten vahvistamiseen. Olen
erityisen iloinen, että budjettineuvottelujen tuloksena on tullut
lisää rahaa lapsiperheiden köyhyyserojen tasoittamiseksi
ennaltaehkäisevän toimeentulotuen avulla esimerkiksi harrastuksiin ja
lomatoimintaan.<br /><br />
Sosiaaliviraston tavoitteena on tukea kotona lapsiaan hoitavia
vanhempia ja vahvistaa vanhempien välistä yhteisöllisyyttä ja
vertaistukea. Julkisuudessa esillä ollut Torpparinmäen perhetalon
siirto päivähoidon vastuualueelle, ei pitäisi vaikuttaa toiminnan
sisältöön. Organisaatiomuutosta perustellaan sillä, että perhetalojen
toiminta on hyvin lähellä leikkipuistotoiminnan sisältöä ja
tavoitteita. Asiaa ei olla tuomassa lautakunnan päätettäväksi. Minulle
on luvattu, että toiminta ei muutu.<br /><br />
Elämme taloudellisesti epävarmoja aikoja. Budjetti on tehty kuitenkin
parhaan mahdollisen tiedon mukaan. Investoinnit uuteen Helsinkiin ovat
kannattavia. Syömävelkaa palvelujen rahoittamiseksi ei oteta, vaan
kaikki velanotto käytetään investointeihin. Palveluiden tulee olla
valmiina uusilla alueilla, kun uudet asukkaat muuttavat. Hyvä kaupunki
syntyy siitä, että viheralueet ja palvelut ovat lähellä ja
joukkoliikenne toimii.
Ollaan yhteydessä!Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-49643711199243424802011-08-08T07:18:00.000+02:002012-08-03T07:22:59.726+02:00Lisää opiskelupaikkoja nuorille!<br />Toisen asteen yhteishaun tulokset saatiin kesäkuussa jolloin myös peruskoulun
päättötodistuksen tänä keväänä saaneet tiesivät jatko-opiskelupaikkansa.
Monelle päivä on ollut onnen päivä, mutta osalle myös surun ja
pettymyksen päivä,
kun todistuksen keskiarvo ei olekaan riittänyt toivottuun opiskelupaikkaan.<br /><br />
Ensisijaisten hakijoiden määrä ammatilliseen koulutukseen Helsingissä
kasvoi edelleen viime vuodesta.
Ammatillisessa koulutuksessa Helsingissä on yhä samat suosikkialat:
av-viestintä, musiikki, kauneudenhoito, hiusala, matkailuala ja lääkeala.<br /><br />
Helsingin lukioiden hakijamäärä pysyi viime vuoden tasolla.
Ongelmana Helsingissä on liian vähäinen ammatillisen oppilaitoksen
opiskelupaikkatarjonta. Suosituimpien alojen paikkoihin on niin paljon
tungosta, että keskiarvon pitää olla reilusti yli 8. Aina sekään ei
riitä.<br /><br />
Helsingissä peruskoulun 9. ja 10. luokilla oli kuluvan lukuvuoden
alussa 6 101 oppilasta. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen
hakijoita oli kaikkiaan 12 966. Aloituspaikkoja on 8 309 kpl, eli vain
noin kaksi kolmasosaa hakijoista voi saada opiskelupaikan.
Valtakunnallisessa yhteishaussa helsinkiläisyys ei tuo etua
Helsingissä sijaitseviin opiskelupaikkoihin.
<br /><br />
Nuorten suosimien kulttuurialojen aloituspaikkoihin on
valtakunnallisesti ehdotettu jopa 3000 aloituspaikan karsintaa.
Lyhytnäköinen koulutusalojen lisääminen tai vähentäminen on tuttu
ilmiö aiemminkin. Nokia-buumi synnytti tekniikan alalle paljon
opiskelupaikkoja, joita nyt karsitaan. Töitä ei olekaan valmistuneille löytynyt.
Silloinkin puhuttiin työvoiman tarpeeseen vastaamisesta
koulutuspaikkojen lisäämistä tehtäessä.<br /><br />
Jopa 40 000 nuorta alle 25 -vuotiasta on Suomessa vailla ammatillista
koulutusta tai koulutuspaikkaa. Lisäksi liian moni keskeyttää
aloittamansa opinnot. Työ- ja koulutuspaikkojen ulkopuolisuuteen
jäämisen riski lisääntyy olennaisesti 20 ikävuoden jälkeen. Paljon
sitä ennen pitää toimia eikä odottaa putoamista ennen kuin toimitaan.
Vanhenevalla Helsingillä ei ole varaa antaa yhdenkään nuoren pudota.<br /><br />
Jos sosiaalivirastossa olisi kolme luukkua nuorille, joista yksi
takaisi varman kesätyöpaikan, toinen opiskelupaikan ja kolmas olisi
toimeentulotukiltiski, niin olen varma, että pelkän toimeentulotukiluukun
jono olisi nuoria vähiten kiinnostava. Olisikin järkevää saada
kaupungin ja valtion yhteistyönä lisää toisen asteen opiskelupaikkoja
Helsinkiin. Kaupungin ja yrityksien yhteistyönä olisi järkevää
mahdollisaa moninkertainen määrä kesätyöpaikkoja nuorille. Nuoria on
turha syyttää laiskuudesta, jos ei ole töitä ja opiskelupaikkoja ole
riittävästi tarjolla!<br /><br />
Ammatillisessa koulutuksessa on 10 opintoviikon verran
vapaavalintaisia opintoja. Jo nyt ns. ”urheiluamis” mahdollistaa
liikunnan runsaan valitsemisen. Miksei myös musiikkia, kuvataidetta,
draamaa, audiovisuaalista viestintää voisi valita nykyistä
huomattavasti enemmän osana mitä tahansa ammatillista tai
ammattikorkeakoulututkintoa? Tämä voisi motivoida monia jaksamaan
teoreettista opiskelua ja samalla saamaan kokonaisvaltaisen kasvun
eväitä elämäänsä. Miksi ei myös yliopistossa?<br /><br />
En usko että yhdelläkään insinöörillä, sairaanhoitajalla,
LVI-asentajalla, kokilla, lähihoitajalla, bussikuskilla tai
siivousalan ammattilaisella menisi hukkaan omavalintainen
taideaineiden opiskelu tutkinnon osana. Päinvastoin. Motivaatiota
opiskella ja jaksaa vuosia pidempään yhä haastavammassa työelämässä
tulisi rutkasti lisää. Samalla syntyisi valtavasti lisää uusia
kulttuurialan työpaikkoja eikä nuoria kiinnostavia opiskelupaikkoja
karsittaisi liian kovalla kädellä. Isäni neuvo on hyvä tähänkin
päivään: ”Opiskelkaa mikä kiinnostaa ja menkää töihin mihin pääsette.”Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-61298678571803973072011-05-18T07:05:00.000+02:002012-08-03T07:15:05.930+02:00Koskelan terveysasemaa tarvitaan!<br />
Koskelan terveysaseman kohtalo puhuttaa. Eikä syyttä. Väestön kasvu ja monipuoliset terveysasemapalvelut antaisivat synergiaetua myös tulevaisuudessa mahdolliselle monipuoliselle vanhusten keskukselle Koskelan sairaalan alueella. Terveysaseman likeisestä sijainnista hyötyvät myös Koskelan sairaalan lähiseutujen asukkaat jo nyt. Nykyisen Koskelan terveysaseman, joidenkin tilat, kannattaisi silti remontoida riittävään kuntoon.<br />
<br />
Valitettavasti terveyslautakunta päätti toisin. On lyhytnäköistä käyttää päätöksenteon pohjana joko-tai -vaihtoehtoa eli nykyisen terveysaseman isoa remonttia tai siirtämistä Oulunkylään. Oulunkylän
terveysasemalla on tilan ahtautta eikä sinne jatkossakaan luvata täyden palvelun asemaa tai edes laboratoriopalveluita! Terveenä ehkä jaksaa matkustella eri busseilla eri puolille Helsinkiä laboratorioon
ja röntgeniin, mutta sairaana vaatimus on melko kohtuuton.<br />
<br />
Miksi juuri Koskela, kaikista lakkautuslistalla olleista terveysasemista, on ainoa, jonka terveyslautakunta päätti lakkauttaa? Asukkaiden laaja vastustus ja terveyslautakunnan päättäjiin vetoaminen ei ole auttanut. Eikä valitettavasti tässä tapauksessa myöskään oma vaikutusvaltani yksittäisiin terveyslautakunnan jäseniimme. Eniten harmittaa huonojalkaisten vanhusten ja lapsiperheiden puolesta, kun he yrittävät jatkossa rattaineen mahtua busseihin. Vuorovälissä on
toivomisen varaa erityisesti päivisin.<br />
<br />
Henkilökunnan kannalta jonkun päätöksen tekeminen voi olla todennäköisesti helpompi vaihtoehto kuin jatkuva epätietoisuus ja odottaminen. Riittävät remontit pitäisi silti tehdä ajallaan, jotta mikään rakennus ei joutuisi lakkautusuhan alle osittain remontin kalleuteen vedoten. Terveysasemien yhdistyminen edellyttää psykiatrian siirtoa Malmille. Olisiko parempi, että psykiatrian palveluja saisi
matalalla kynnyksellä useammalta terveysasemalta eikä vain isoista keskittymistä?<br />
<br />
Nyt on voimassa vapaa oman terveysaseman valintaoikeus. Tosin jatkossa ei voi valita Koskelan terveysasemaa. Myös Vallilan terveysasema on siirtymässä Kalasatamaan. Mihin terveysasemalle Sinulla olisi toimivimmat yhteydet? Hammashoitolan siirtyminen Koskelasta Oulunkylään on vaikeaa niellä lasten ja vanhusten takia. Kesken koulupäivän hammashoitolakäynti hankaloituu.<br />
<br />
Yhdistetyllä Oulunkylän terveysasemalla olisi perusvastaanottotoimintaa kahdessa kerroksessa. Neuvola saisi oman kerroksensa ja lisäksi saataisiin keskittymä ns. erityistyöntekijöiden palveluja omaan kerrokseensa. Olin muutama vuosi sitten asukastilaisuudessa, jossa esiteltiin Oulunkylän terveysaseman siirtyminen Koskelaan. Nyt tehtiin päinvastoin.<br />
<br />
Silloin sanottiin että siirrosta ei varsinaisesti tulisi edes säästöjä. Miksi se sitten tehtäisiin väestön kasvualueella, jossa myös vanhusten määrä kasvaa? Jos Koskelan kaipaamaan remonttiin ole rahaa
terveysviraston budjetissa, niin miksi terveyslautakunta ei anonut riittävästi rahaa valtuustolta?<br />
<br />
Minkä kokoinen on hyvä terveysasema? Kuinka kaukana kotoa se voi sijaita, että matka on vielä kohtuullinen? Näitä kysymyksiä pohditaan Helsingissä vielä pitkään. Kannatan sekä Oulunkylän että Koskelan terveysasemien säilyttämistä. Olisi hölmöläisten peiton jatkamista lakkauttaa toinen. Molempia tarvitaan vanhentuvassa ja lapsistuvassa Suomessa.Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-47425166897529157992011-03-20T07:17:00.000+02:002012-08-03T07:18:50.178+02:00Tukea nuorten ja lapsiperheiden ja ikäihmisten arkeen!<br />
Hyvinvointivaltiomme reiluus näkyy arjessa hyvinä palveluina niin
ikäihmisillä kuin lapsillakin. Tärkeintä on hyvä arki. Siihen kuuluvat
kohtuuhintaiset asumis- ja hoitoratkaisut. Lapsiperheissä
perhevapaiden jälkeen arkea rajaavat perheen ja työn tai opiskelun
yhdistämismahdollisuudet. 6kk+6kk+6kk -mallissa mahdollistuu
vanhemmuuden kulujen tasaisempi jako mies- ja naisvaltaisten alojen
kesken sekä isällekin parempi mahdollisuus olla lapsen kanssa.
Yksinhuoltajat voisivat käyttää koko 18kk ajan. Valinta on aina
perheen. Perhe tarvitsee yhteiskunnan tuen ja arvonannon kasvatustyön
tueksi.<br />
<br />
Osalla väestöstä menee paremmin kuin koskaan. Kaikki eivät kuitenkaan
ole päässeet osallisiksi kasvun hedelmistä. Lapsiperheiden köyhyys on
yhteiskunnallisesti vakava asia. Määräaikaiset ja perusteettomastikin
ketjutetut pätkätyösuhteet ovat lisääntyneet. Helsingissä asumisen
hinta tekee monelle tulevaisuuden suunnittelun vaikeaksi. Rahahuolet
heijastuvat lapsiinkin. Aikuinen voi olla fyysisesti kotona, mutta ei
ole psyykkisesti läsnä.<br />
<br />
Suomalaisen yhteiskunnan suuri vitsaus on yksinäisyys. Se vaikuttaa
monen elämään vauvasta vaariin. Masennus on työkyvyttömyyseläkkeelle
jäämisen suuri syy. Yksinäisyys on monen mielenterveysongelman
taustalla sekä syynä että seurauksena. Köyhyyden ja yksinäisyyden
pitkittynyt liitto vahvistaa syrjään jäämistä, josta on hankalaa
palata.<br />
<br />
Ongelmien ennaltaehkäisy on aina halvempaa ja helpompaa kuin niiden
korjaaminen. Syy- ja seurasuhteiden yhteyksiä nähdään välillä
huonosti. Puhutaan kadonneesta vanhemmuudesta ilman, että tiedostetaan
työelämän ja perheen yhä vaikeampaa yhteensovittamista. Kumpi joustaa?
Työelämä vai perhe? Ruotsissa työnantajien odotetaan joustavan
pienten lasten vanhempien ilta- ja yötyöajoissa. Jos se ei mitenkään
onnistu, niin kunta maksaa tarvittaessa hoitajan kotiin ilta- ja
yövuorojen ajaksi samalla asiakasmaksulla kuin päivähoitomaksu on
muutenkin. Ruotsissa alle 12-vuotiailla on myös oikeus
iltapäivätoimintaan, mikäli huoltaja on töissä tai opiskelemassa.
Missään muussa Länsi-Euroopan maassa kuin Suomessa ei jouduta
jättämään alle 10- vuotiaita yksin tai pitkiksi ajoiksi ikäistensä
seuraan koulun jälkeen. Suomi on maa, jossa ihannoidaan varhaista
itsenäistymistä. Juuri siksikö olemme myös maa, jossa erilaisten
riippuvuuksien hoitoon kuluu vuosittain satoja miljoonia euroja?<br />
<br />
Vanhukset eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, kuten eivät lapset ja
nuoretkaan. Varmaa on kuitenkin, että ikäihmisten fyysisen ja
psyykkisen toimintakyvyn ylläpitäminen on tulevaisuuden kannalta
tärkeää. Kun itse ei enää pysty tuetustikaan huolehtimaan itsestään
kotona, niin ympärivuorokautinen palveluasuminen on monelle
turvallinen paikka.<br />
<br />
Tarkan euron aikana ja erityisesti nyt vapaaehtoistyön vuonna
toivotaan avuksi vapaaehtoisia joskus silloinkin kun tehtävä vaatii
vankkaa ammattitaitoa ja sitoutumista. Vapaaehtoistyön ydin on
kuitenkin vertaisuus ja vierellä viipyminen. Että on aikaa olla. Aika
on välittämisen tärkein mittari. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta.
Niitä kaipaa jokainen.Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-35684666803814728032011-03-17T00:03:00.002+02:002011-03-17T00:07:17.181+02:00Rauhaan ei ole tietä...Arkeamme varjostaa reaaliajassa uutisoitu Afrikan pohjoisosien valtioiden kansannousu ja sen epäinhimilliset, veriset taltuttamisyritykset. Sotien ja maanjäristysten arki vyöryy olohuoneisiimme ja myös lastemme arkeen. Tuleeko sota tänne? kysyy moni lapsi TV:n ääressä. Kysymyksiä on paljon, mutta vastauksia vähän.<br /><br />Varmaa on, että ilman sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden lisäämistä maailman rauha ei etene. Viholliskuvien varassa toimiminen lisää väkivallan uhkaa kaikkialla. Rauhan työ alkaa kotoa ja lähiympäristöstä. Se ei ole helppoa, mutta mahdollista. Lasten ja nuorten tulevaisuuden takia kannattaa yrittää tehdä mitä voi. ”Rauhaan ei ole tietä. Rauha on tie!”Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-81318310717452831702011-03-06T21:32:00.003+02:002011-03-06T21:39:57.891+02:00Koulutustakuu nuorille!Koulutustakuu eli lukio tai ammatillinen tutkinto on järkevää taata kaikille nuorille.<br />Nyt on ongelmana, että tavoitteena on vain saada nuoret peruskoulusta jatko-opintoihin, mutta oppilaitoksesta valmistuminen ei ole ollut painopisteenä selkeästi. Siksi panostustakaan opintojen tukemiseen ei ole ollut riittävästi.<br /><br />Koulutustakuu toisi mukanaan selkeästi painetta resurssoida oppilaanohjaus, terveydenhoitaja-, psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä erityisopettajan tuki toisella tavalla. Mittareiden kehittäminen ja erilaisten tukipalvelujen poluttaminen on haaste. Sitä tehdään mitä mitataan.<br /><br />Nuorten koulutuksellinen syrjäytyminen voidaan ehkäistä. Pudokkaisiin ei ole varaa. Lapset ja nuoret ovat tärkein luonnonvara vanhentuvassa Suomessa. On kaikkien etu huolehtia nuorista hyvin.Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-49100463585499917392011-03-03T11:50:00.004+02:002011-03-07T09:23:19.107+02:00PAMAUS-hanke kaupungintalollaMinulla oli ilo olla mukana oppilaiden kanssa Pamaus-hankkeiden esittelyssä kaupungintalolla.<br />Uutena mukana on kannanottojen käsittely. Oppilaat toivat selkeästi esille kouluruoan raaka-aineiden ja ruoan makuongelmat tai terveydenhoitajan liian vähäinen aika oppilaita varten. Turhaan virkamiehet vastasivat ikäänkuin puolustellen nykykäytäntöä.<br /><br />Toivon,että virkamiehet tiedostavat,että nuoret antavat heille tuhannen taalan paikan ajaa parempaa tilannetta. On selvää, että kouluruoan raaka-aineiden hinta on kohtuuttoman pieni. ON selvää, että terveydenhoitajia tarvitaan kouluissa enemmän. Matalan kynnyksen apu ja tuki on aina inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavin.Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-7796951902093888802011-03-03T11:27:00.003+02:002011-03-07T09:28:17.447+02:00PIenet koululaiset ja yksin vietetyt iltapäivät, illat, yöt..Helsinki ei ole varannut riittävästi iltapäivätoimintapaikkoja 1. - 2. -luokkalaisille ensi syksynä. Erityisesti 2.luokkalaisia on jäämässä vaille turvallista iltapäiväpaikkaa jopa yli 600!<br />Kuitenkin kyse on hyvin halvasta vahvasti ennaltaehkäisevästä toiminnasta.<br />Kaupunki saa valtionosuutta 57%:lle toiminnasta ja lisäksi asiakasmaksut kattavat niin suuren osan, että puuttuu vain 1 miljoona euroa/vuosi, että kaikille haluaville 1. - 2. luokkalisille järjestyisi valtion osuutta saava paikka.<br /><br />Suomi on maa, jossa ihaillaan varhaista itsenäistymistä. Lapsen pitäisi saada olla riippuvainen aikuisesta lapsena riittävän kauan. Ehkä siksi Suomessa kuluu satoja miljoonia erilaisten aikuisten riippuvuuksien hoitoon vuosittain.<br /><br />10 tuntia yksin viikossa 14 -vuotiaalle tuottaa oireita. Kaikki eivät yksinolosta syrjäydy, mutta omanarvon tunteeseen se ei voi olla vaikuttamatta. Tämä taas vaikuttaa kaikkeen. Kumuloituvasti. Aika on välittämisen tärkein mittari. Helsingillä on varaa hoitaa koululaisiaan iltapäivisin.<br /><br />Vielä vaikeampi ongelma on vuorotyössä käyvien pienten koululaisten yksin olo iltaisin, viikonloppuisin ja jopa öisin. Työnantajien on syytä joustaa, jotta näin ei tapahdu. Tai sitten pitää saada kohtuuhinnalla hoitaja kotiin tai lapselle sopiva perhepäivähoitaja koti-illoiksi tai -öiksi huoltajan työssäkäynnin ajaksi.<br /><br />Ruotsissa alle 12-vuotiailla on oikeus iltapäivätoimintaan ajalla, jolla huoltaja on työssä tai opiskelemassa. 1.- 2. -luokkalaiset ovat ryhmämuotoisessa toiminnassa ja 3.-6.- luokkalaiset avoimessa toiminnassa. Näin olisi järkevää tehdä Suomessakin. Lapsuus on tärkein luonnonvara.Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-85727757458620568562007-03-14T21:13:00.000+02:002007-03-14T21:18:21.917+02:00Pidä huoltaPave Maijasen "Pidä huolta" - laulussa tiivistyy minun poliittinen tavoitteeni. Tästä laulusta ainoastaan puuttuu ympäristö ja ilmastonsuojelu.<br /><br />---<br /><br />"Pidä huolta itsestäs ja niistä, jotka kärsii.<br /> Anna almu sille, joka elääkseen sen tarvii.<br />Muista siellä rakentaa, missä koti maahan sortuu.<br />Koeta niita rohkaista, jotka päätöksissään horjuu.<br /><br /> Sillä jokainen, joka apua saa,<br />sitä joskus tajuu myös antaa,<br />tajuu myos antaa, tajuu myös antaa.<br /><br /> Pidä huolta luonnosta, se susta huolen pitää.<br />Pidä kii päätöksistä, niistä voima itää.<br />Muista, vanhukset ei kuulu vanhainkotiin.<br />Toimi niin, ettei nuorukaiset joudu uusiin sotiin."Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-27988726292154779222007-02-27T21:18:00.000+02:002007-03-14T21:23:15.517+02:00Pai koirani mun...<pre>PAI KOIRANI MUN...<br /><br /><br />Pai koirani mun....<br />Miten silmäsi sun<br />on uskolliset, syvät!<br />Sa et pettäisi,<br />sa et jättäisi,<br />kuten tekivät ystävät hyvät....<br /><br />Pai koirani mun....<br />Nyt silmäsi sun<br />kuin ongelmoita kysyy:<br />sinä ymmärrät<br />vain ystävät,<br />jotka ijäti yksinä pysyy....<br /><br />L. Onerva: Liesilauluja<br /></pre>Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-38221319884759137492007-02-23T14:18:00.000+02:002007-02-23T14:19:15.662+02:00Subjektiivinen päivähoito-oikeus kannattaa säilyttää!Pääkaupunkiseudun päiväkotien johtajilta on laajasti kyselty käsitystä subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Enemmistö haluaisi purkaa lain. Tämä on ymmärrettävää usein alibudjetoidun päivähoitosektorin ammattilaisen näkökulmasta, kun joutuu tarjoamaan lapsirikkaalle alueelle muuttavalle työssäkäyvälle päivähoitopaikan hakijalle EI OOTA hänen hakiessaan hoitopaikkaa lähipäiväkodista.<br /><br />Toisaalta hyvin harva vie isomman lapsensa hoitoon edes äitiyslomalla. Puolipäivätoiminta on silti järkevä ratkaisu monelle yli 3-vuotiaalle isolle siskolle tai veljelle jo sosiaalisten suhteidenkin kannalta. Edellyttäen, että hoitopaikka ei vaihdu. Muuttovaltaisella alueella sosiaalisten suhteiden verkosto ei välttämättä anna kotona olevalle vanhemmalle tukea tai isommalle lapselle leikkikavereita.<br /><br />Itse äitiyslomalla ollessani en vienyt isompaa 2,5-vuotiastani hoitoon. Muistan kuitenkin elävästi, kun päiväkodin johtaja sanoi, että ei voi luvata lapselleni myöhemmin samaa päivähoitopaikkaa, kun siitä on kerran luopunut. Tämä varmaan vaikuttaa osan perheiden päätökseen pitää hoitopaikasta kiinni. Lapselle päivähoitopaikan vaihtuminen on isompi asia kuin aikuiselle työpaikan vaihtuminen.<br /><br />Helsingissä on pitkäaikaistyöttömiä vanhempia, mutta suurempi osa pienten lasten vanhemmista kärsii pätkätyösuhteiden aiheuttamasta epävarmuudesta. Ei olisi kohtuullista, että lapsi joutuisi aina vaihtamaan hoitopaikkaa sen mukaan, missä päiväkodissa sattuu silloin olemaan tilaa, kun vanhemmalle on tarjolla töitä. Pitkäaikaistyöttömän lapsi tarvitsee myös virikkeellistä ohjattua ympäristöä ja toisten lasten seuraa.<br /><br />Subjektiivinen päivähoito-oikeus on ainoa oikeus, jota lapsiperheiltä ei ole säästötalkoissa viety. Ilman sitä ei olisi kotihoidontukeakaan. Valinnan mahdollisuus lapsen hoidon suhteen on oltava perheillä. Jos subjektiivinen päivähoito-oikeus purettaisiin, niin ei päivähoitopaikkoja riittäisi sen paremmin lähipäiväkodista kuin nytkään. Päivähoidon niukkabudjetointi ei katoaisi mihinkään, vaikka hoitoa nykyistä pienemmälle joukolle tarjottaisiin. Päivähoito ei ole vain vastaus työelämän tarpeisiin. Se on myös yhteisöllistä lapsen ja perheen tukemista. Ennen kaikkea päivähoito on varhaiskasvatusta, johon lapsella tulee olla oikeus. Päätökset, jotka lisäävät yhteiskunnan kahtiajakoa, eivät ole sosiaalisesti kestäviä.Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-40099381334380052492007-02-21T10:36:00.000+02:002007-02-21T10:40:37.349+02:00Ihmisen kokoisia kouluja tarvitaan Helsingissä!Koululuokka on yhteiskunta pienoiskoossa. Mitä tapahtuu kouluissa, tapahtuu myös yhteiskunnassa ja päinvastoin. Yhteiskunnan muutos alkaa perheestä ja viime kädessä jokaisesta meistä. Vanhemmat, jotka pystyvät tukemaan lastensa koulun käyntiä ja vanhemmat jotka eivät osaa tai jaksa vaikuttavat olennaisesti lasten asennoitumiseen ja koulunkäyntiin. En halua lasten luokkayhteiskuntaa, joka perustuu vanhempien sosio-ekonomiseen asemaan.<br /><br />Kouluverkkotarkastelussa jättikoulut (yli 600 oppilasta) ovat saaneet oudon hohteen, vaikka vanhemmat toivovat lapsilleen pieniä tai keskisuuria kouluja, joissa oppilaantuntemus tukee oppimista. Onko lähikoulu lähellä? Kenellä on etuoikeus valita lapsensa koulu? Keskisuuren yhtenäiskoulun lakkauttamisidea ja tilojen luovuttaminen vähemmän tilaa tarvitsevalle ruotsinkieliselle koululle, on pähkähullu idea. Vanhempien on syytä puolustaa lastensa oikeutta opiskella yhteisöllisessä jopa 12-vuotisessa koulussa. Yhteistyössä poliitikkojen kanssa. Lähialueella yhteistyötä tarvitaan ainakin Kumpulan ja Soinisen koulun osalta. Lyhytnäköisiä ratkaisuja ei kannata tehdä. Ihmisen kokoisia kouluja tarvitaan Helsingissä lisää.Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-20405104407630365202007-02-20T13:20:00.000+02:002007-02-20T13:23:32.155+02:00Kouluterveydenhoito kuntoon!Terveyslautakunta käsittelee tänään aloitteen yhteydessä kouluterveydenhuollon resurssointia. Esitys on, että odotellaan oppilaiden määrän vähentymistä ja sitten tarkennetaan tilanne. Valitettava asenne varhaistapuuttumista hokevassa Helsingissä.<br /><br />Kouluterveydenhuolto pitää kiireesti saada edes valtakunnallisen suositusten mukaiseksi!Koululääkärin olen itse nähnyt 4 kertaa elämässäni kerran omien lapsieni tarkastuksissa ja kerran omalla työpaikallani Arabian peruskoululla. En voi olla erityisopettajana vetämättä mututuntumalla johtopäätöstä, että taitaa olla lääkäri kouluilla aika harvinainen resurssi. Aikaa on tuskin pakollisiin terveystarkastuksiin. Koululääkärit ovat lisäksi aika vaihtuvaa sorttia, joten asiakassuhteesta ei voida puhua.<br /><br />Terveydenhoitajat, joille nuoret voivat myös kertoa huoliaan ovat kyllä kiven alla, sillä aika ei riitä kunnolla edes perustarkastuksiin. Toivon todella että vuositasolla lisäystä saadaan ja vuoteen 2013 mennessä vähintään valtakunnalliselle suositustasolle. Pääkaupunkiseudulla olisi perusteltua saada enemmänkin terveydenhoitajia kouluihin ajoissa auttamisen mahdollistamiseksi.Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-35558160256792063812007-02-12T18:18:00.000+02:002007-02-11T14:08:30.666+02:00Tervetuloa Vihreisiin Rouva Presidentti!Tänään oli ilo katsoa kuuden uutisia. Kerrankin. Presidenttimme otti kantaa kuudetta ydinvoimalaa vastaan! Yes. Viimeinkin tulevaisuudelle vastuullinen valtiomies vai pitäisikö sanoa valtiohenkilö?Kiitos kestävän kehityksen kannanotostasi Tarja. Niitä tarvitaan lisää muiltakin kuin Vihreiltä. Tämä oli alku. Olet hatunnoston ansainnut. Et saanut turhaan ääntäni presidentin vaalien toisella kierroksella. Tervetuloa Vihreisiin Tarja!Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-44450860942328299012007-02-10T19:25:00.000+02:002007-02-11T11:25:30.068+02:00Junioriliikuntaa tulee tukeaPoikani futispelissä Käpa-hallissa. Ulkona -18 astetta, mutta sisällä yllättävän lämmin tekonurmikenttä. Kannustavia vanhempia riittää lastensa harrastukisen ympärillä Junioreidenliikuntaharrastusta pitää tukea juuri tässä vaiheessa, kun liikkumistottumukset muotoutvat elinikäiseksi. Liikkumisen pitää olla hauskaa ei tiukkapipoista. supervalmennus ei kuulu juniori-ikäisille. Hyvä meininki ja kaikki pelaa on tärkeämpää tulevaisuudenkin kannalta. Lasten ja nuorten liikuntaharrastuksien tukeminen on mielekästä kuntoliikunnan ja terveyden kannalta. Kilpaurheilun lajivalmennus taas voisi tulla ensisijaisesti sponsorirahoituksena.Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-2950286343826220094.post-50345442294641908012007-02-10T08:25:00.000+02:002007-02-11T14:06:30.555+02:00Lasten mielenterveys vaarassaOn järkyttävää lukea Hesarista, että jopa vauvaikäisiä lapsia voi hyvinvointi Suomessa niin huonosti, että tarvitaan psykiatrista apua. Mielenterveysongelmia tuottava kierre on yleensä alkanut jo ennen lapsen syntymää. Suomessa on vahvasti vallalla myöhään puuttumisen periaate ja edelleen syyllistävä oletus siitä, että kaikilla perheillä on tukiverkostot kunnossa. Hoitotakuun kuuluu koskea myös lasten psykiatriaa! Ei äitiys vahvista heikoilla eväillä äidiksi tullutta. Useimmiten käy juuri päinvastoin. On korkea aika saada neuvolat ja päivähoito vahvistettua siten että varhainen puuttuminen ja tuki mahdollistuu. Herkimpiä kehitysvuosiaan elävä lapsi ei voi odottaa kuukausikaupalla jäämättä kehityksessä olennaisesti jälkeen. On kiire toimia.Sirkku Ingervohttp://www.blogger.com/profile/14746756163835222509noreply@blogger.com1