Sirkku Ingervon blogi

Guggenheim hämmentää

2012-01-10T22:12:00.002+02:00

Guggenheim-museoon liittyvä hurmoksellinen into on hämmentävää. Vähemmästäkin tulee epäileväksi hankkeen suhteen. Talousasioihin liittyy paljon epävarmuutta. Mistä löytyy maksaja? Onko Helsingillä todella varaa rakentaa ainakin 140 miljoonaa euroa maksava uusi museo ja pitää sitä yllä tiukan euron aikana?

Tällä hetkellä kaupunginvaltuutettuna ja sosiaalilautakunnan puheenjohtajana ajattelen Helsingin Guggenheim-museosta näin:

KYLLÄ- jos rakennukselle löytyy Helsingin kaupungin ulkopuolinen maksaja ja Helsingin ylläpitämien museoiden käyttömenot eivät olennaisesti kasva.

EI- jos kaupunki eli lähinnä helsinkiläiset veronmaksajat ovat yksin maksajina.

Jos hanke on niin erinomainen kuin annetaan ymmärtää, niin varmaan yksityistä, valtion ja lähikaupunkien rahaa löytyy helposti. Pian se selviää..

Haavisto toiselle kierrokselle!

2012-01-08T21:15:00.005+02:00

Olin tänään Rautatieaseman edustalla jakamassa Pekan esitteitä. Pakkanen paukkui, mutta hyvä fiilis. Hyvä ehdokas.

Arvostan Pekan kokemusta, asiantuntijuutta ja myös hyvää käytöstä, jota poliitiikan kentällä ei koskaan ole liikaa. Olen ollut seuraamassa kahta vaalipaneelia paikan päällä. Pekan toiminnasta en ole kertaakaan joutunut kokemaan myötähäpeää, vaan myötäylpeyttä hyvästä ehdokkaasta.

Rauhaan ei ole tietä...

2011-03-17T00:03:00.002+02:00

Arkeamme varjostaa reaaliajassa uutisoitu Afrikan pohjoisosien valtioiden kansannousu ja sen epäinhimilliset, veriset taltuttamisyritykset. Sotien ja maanjäristysten arki vyöryy olohuoneisiimme ja myös lastemme arkeen. Tuleeko sota tänne? kysyy moni lapsi TV:n ääressä. Kysymyksiä on paljon, mutta vastauksia vähän.

Varmaa on, että ilman sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden lisäämistä maailman rauha ei etene. Viholliskuvien varassa toimiminen lisää väkivallan uhkaa kaikkialla. Rauhan työ alkaa kotoa ja lähiympäristöstä. Se ei ole helppoa, mutta mahdollista. Lasten ja nuorten tulevaisuuden takia kannattaa yrittää tehdä mitä voi. ”Rauhaan ei ole tietä. Rauha on tie!”

Koulutustakuu nuorille!

2011-03-06T21:32:00.003+02:00

Koulutustakuu eli lukio tai ammatillinen tutkinto on järkevää taata kaikille nuorille.
Nyt on ongelmana, että tavoitteena on vain saada nuoret peruskoulusta jatko-opintoihin, mutta oppilaitoksesta valmistuminen ei ole ollut painopisteenä selkeästi. Siksi panostustakaan opintojen tukemiseen ei ole ollut riittävästi.

Koulutustakuu toisi mukanaan selkeästi painetta resurssoida oppilaanohjaus, terveydenhoitaja-, psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä erityisopettajan tuki toisella tavalla. Mittareiden kehittäminen ja erilaisten tukipalvelujen poluttaminen on haaste. Sitä tehdään mitä mitataan.

Nuorten koulutuksellinen syrjäytyminen voidaan ehkäistä. Pudokkaisiin ei ole varaa. Lapset ja nuoret ovat tärkein luonnonvara vanhentuvassa Suomessa. On kaikkien etu huolehtia nuorista hyvin.

PAMAUS-hanke kaupungintalolla

2011-03-03T11:50:00.004+02:00

Minulla oli ilo olla mukana oppilaiden kanssa Pamaus-hankkeiden esittelyssä kaupungintalolla.
Uutena mukana on kannanottojen käsittely. Oppilaat toivat selkeästi esille kouluruoan raaka-aineiden ja ruoan makuongelmat tai terveydenhoitajan liian vähäinen aika oppilaita varten. Turhaan virkamiehet vastasivat ikäänkuin puolustellen nykykäytäntöä.

Toivon,että virkamiehet tiedostavat,että nuoret antavat heille tuhannen taalan paikan ajaa parempaa tilannetta. On selvää, että kouluruoan raaka-aineiden hinta on kohtuuttoman pieni. ON selvää, että terveydenhoitajia tarvitaan kouluissa enemmän. Matalan kynnyksen apu ja tuki on aina inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavin.

PIenet koululaiset ja yksin vietetyt iltapäivät, illat, yöt..

2011-03-03T11:27:00.003+02:00

Helsinki ei ole varannut riittävästi iltapäivätoimintapaikkoja 1. - 2. -luokkalaisille ensi syksynä. Erityisesti 2.luokkalaisia on jäämässä vaille turvallista iltapäiväpaikkaa jopa yli 600!
Kuitenkin kyse on hyvin halvasta vahvasti ennaltaehkäisevästä toiminnasta.
Kaupunki saa valtionosuutta 57%:lle toiminnasta ja lisäksi asiakasmaksut kattavat niin suuren osan, että puuttuu vain 1 miljoona euroa/vuosi, että kaikille haluaville 1. - 2. luokkalisille järjestyisi valtion osuutta saava paikka.

Suomi on maa, jossa ihaillaan varhaista itsenäistymistä. Lapsen pitäisi saada olla riippuvainen aikuisesta lapsena riittävän kauan. Ehkä siksi Suomessa kuluu satoja miljoonia erilaisten aikuisten riippuvuuksien hoitoon vuosittain.

10 tuntia yksin viikossa 14 -vuotiaalle tuottaa oireita. Kaikki eivät yksinolosta syrjäydy, mutta omanarvon tunteeseen se ei voi olla vaikuttamatta. Tämä taas vaikuttaa kaikkeen. Kumuloituvasti. Aika on välittämisen tärkein mittari. Helsingillä on varaa hoitaa koululaisiaan iltapäivisin.

Vielä vaikeampi ongelma on vuorotyössä käyvien pienten koululaisten yksin olo iltaisin, viikonloppuisin ja jopa öisin. Työnantajien on syytä joustaa, jotta näin ei tapahdu. Tai sitten pitää saada kohtuuhinnalla hoitaja kotiin tai lapselle sopiva perhepäivähoitaja koti-illoiksi tai -öiksi huoltajan työssäkäynnin ajaksi.

Ruotsissa alle 12-vuotiailla on oikeus iltapäivätoimintaan ajalla, jolla huoltaja on työssä tai opiskelemassa. 1.- 2. -luokkalaiset ovat ryhmämuotoisessa toiminnassa ja 3.-6.- luokkalaiset avoimessa toiminnassa. Näin olisi järkevää tehdä Suomessakin. Lapsuus on tärkein luonnonvara.

Pidä huolta

2007-03-14T21:13:00.000+02:00

Pave Maijasen "Pidä huolta" - laulussa tiivistyy minun poliittinen tavoitteeni. Tästä laulusta ainoastaan puuttuu ympäristö ja ilmastonsuojelu.

---

"Pidä huolta itsestäs ja niistä, jotka kärsii.
Anna almu sille, joka elääkseen sen tarvii.
Muista siellä rakentaa, missä koti maahan sortuu.
Koeta niita rohkaista, jotka päätöksissään horjuu.

Sillä jokainen, joka apua saa,
sitä joskus tajuu myös antaa,
tajuu myos antaa, tajuu myös antaa.

Pidä huolta luonnosta, se susta huolen pitää.
Pidä kii päätöksistä, niistä voima itää.
Muista, vanhukset ei kuulu vanhainkotiin.
Toimi niin, ettei nuorukaiset joudu uusiin sotiin."

Pai koirani mun...

2007-02-27T21:18:00.000+02:00

PAI KOIRANI MUN...


Pai koirani mun....
Miten silmäsi sun
on uskolliset, syvät!
Sa et pettäisi,
sa et jättäisi,
kuten tekivät ystävät hyvät....

Pai koirani mun....
Nyt silmäsi sun
kuin ongelmoita kysyy:
sinä ymmärrät
vain ystävät,
jotka ijäti yksinä pysyy....

L. Onerva: Liesilauluja

Subjektiivinen päivähoito-oikeus kannattaa säilyttää!

2007-02-23T14:18:00.000+02:00

Pääkaupunkiseudun päiväkotien johtajilta on laajasti kyselty käsitystä subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Enemmistö haluaisi purkaa lain. Tämä on ymmärrettävää usein alibudjetoidun päivähoitosektorin ammattilaisen näkökulmasta, kun joutuu tarjoamaan lapsirikkaalle alueelle muuttavalle työssäkäyvälle päivähoitopaikan hakijalle EI OOTA hänen hakiessaan hoitopaikkaa lähipäiväkodista.

Toisaalta hyvin harva vie isomman lapsensa hoitoon edes äitiyslomalla. Puolipäivätoiminta on silti järkevä ratkaisu monelle yli 3-vuotiaalle isolle siskolle tai veljelle jo sosiaalisten suhteidenkin kannalta. Edellyttäen, että hoitopaikka ei vaihdu. Muuttovaltaisella alueella sosiaalisten suhteiden verkosto ei välttämättä anna kotona olevalle vanhemmalle tukea tai isommalle lapselle leikkikavereita.

Itse äitiyslomalla ollessani en vienyt isompaa 2,5-vuotiastani hoitoon. Muistan kuitenkin elävästi, kun päiväkodin johtaja sanoi, että ei voi luvata lapselleni myöhemmin samaa päivähoitopaikkaa, kun siitä on kerran luopunut. Tämä varmaan vaikuttaa osan perheiden päätökseen pitää hoitopaikasta kiinni. Lapselle päivähoitopaikan vaihtuminen on isompi asia kuin aikuiselle työpaikan vaihtuminen.

Helsingissä on pitkäaikaistyöttömiä vanhempia, mutta suurempi osa pienten lasten vanhemmista kärsii pätkätyösuhteiden aiheuttamasta epävarmuudesta. Ei olisi kohtuullista, että lapsi joutuisi aina vaihtamaan hoitopaikkaa sen mukaan, missä päiväkodissa sattuu silloin olemaan tilaa, kun vanhemmalle on tarjolla töitä. Pitkäaikaistyöttömän lapsi tarvitsee myös virikkeellistä ohjattua ympäristöä ja toisten lasten seuraa.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on ainoa oikeus, jota lapsiperheiltä ei ole säästötalkoissa viety. Ilman sitä ei olisi kotihoidontukeakaan. Valinnan mahdollisuus lapsen hoidon suhteen on oltava perheillä. Jos subjektiivinen päivähoito-oikeus purettaisiin, niin ei päivähoitopaikkoja riittäisi sen paremmin lähipäiväkodista kuin nytkään. Päivähoidon niukkabudjetointi ei katoaisi mihinkään, vaikka hoitoa nykyistä pienemmälle joukolle tarjottaisiin. Päivähoito ei ole vain vastaus työelämän tarpeisiin. Se on myös yhteisöllistä lapsen ja perheen tukemista. Ennen kaikkea päivähoito on varhaiskasvatusta, johon lapsella tulee olla oikeus. Päätökset, jotka lisäävät yhteiskunnan kahtiajakoa, eivät ole sosiaalisesti kestäviä.

Ihmisen kokoisia kouluja tarvitaan Helsingissä!

2007-02-21T10:36:00.000+02:00

Koululuokka on yhteiskunta pienoiskoossa. Mitä tapahtuu kouluissa, tapahtuu myös yhteiskunnassa ja päinvastoin. Yhteiskunnan muutos alkaa perheestä ja viime kädessä jokaisesta meistä. Vanhemmat, jotka pystyvät tukemaan lastensa koulun käyntiä ja vanhemmat jotka eivät osaa tai jaksa vaikuttavat olennaisesti lasten asennoitumiseen ja koulunkäyntiin. En halua lasten luokkayhteiskuntaa, joka perustuu vanhempien sosio-ekonomiseen asemaan.

Kouluverkkotarkastelussa jättikoulut (yli 600 oppilasta) ovat saaneet oudon hohteen, vaikka vanhemmat toivovat lapsilleen pieniä tai keskisuuria kouluja, joissa oppilaantuntemus tukee oppimista. Onko lähikoulu lähellä? Kenellä on etuoikeus valita lapsensa koulu? Keskisuuren yhtenäiskoulun lakkauttamisidea ja tilojen luovuttaminen vähemmän tilaa tarvitsevalle ruotsinkieliselle koululle, on pähkähullu idea. Vanhempien on syytä puolustaa lastensa oikeutta opiskella yhteisöllisessä jopa 12-vuotisessa koulussa. Yhteistyössä poliitikkojen kanssa. Lähialueella yhteistyötä tarvitaan ainakin Kumpulan ja Soinisen koulun osalta. Lyhytnäköisiä ratkaisuja ei kannata tehdä. Ihmisen kokoisia kouluja tarvitaan Helsingissä lisää.

Kouluterveydenhoito kuntoon!

2007-02-20T13:20:00.000+02:00

Terveyslautakunta käsittelee tänään aloitteen yhteydessä kouluterveydenhuollon resurssointia. Esitys on, että odotellaan oppilaiden määrän vähentymistä ja sitten tarkennetaan tilanne. Valitettava asenne varhaistapuuttumista hokevassa Helsingissä.

Kouluterveydenhuolto pitää kiireesti saada edes valtakunnallisen suositusten mukaiseksi!Koululääkärin olen itse nähnyt 4 kertaa elämässäni kerran omien lapsieni tarkastuksissa ja kerran omalla työpaikallani Arabian peruskoululla. En voi olla erityisopettajana vetämättä mututuntumalla johtopäätöstä, että taitaa olla lääkäri kouluilla aika harvinainen resurssi. Aikaa on tuskin pakollisiin terveystarkastuksiin. Koululääkärit ovat lisäksi aika vaihtuvaa sorttia, joten asiakassuhteesta ei voida puhua.

Terveydenhoitajat, joille nuoret voivat myös kertoa huoliaan ovat kyllä kiven alla, sillä aika ei riitä kunnolla edes perustarkastuksiin. Toivon todella että vuositasolla lisäystä saadaan ja vuoteen 2013 mennessä vähintään valtakunnalliselle suositustasolle. Pääkaupunkiseudulla olisi perusteltua saada enemmänkin terveydenhoitajia kouluihin ajoissa auttamisen mahdollistamiseksi.

Tervetuloa Vihreisiin Rouva Presidentti!

2007-02-12T18:18:00.000+02:00

Tänään oli ilo katsoa kuuden uutisia. Kerrankin. Presidenttimme otti kantaa kuudetta ydinvoimalaa vastaan! Yes. Viimeinkin tulevaisuudelle vastuullinen valtiomies vai pitäisikö sanoa valtiohenkilö?Kiitos kestävän kehityksen kannanotostasi Tarja. Niitä tarvitaan lisää muiltakin kuin Vihreiltä. Tämä oli alku. Olet hatunnoston ansainnut. Et saanut turhaan ääntäni presidentin vaalien toisella kierroksella. Tervetuloa Vihreisiin Tarja!

Junioriliikuntaa tulee tukea

2007-02-10T19:25:00.000+02:00

Poikani futispelissä Käpa-hallissa. Ulkona -18 astetta, mutta sisällä yllättävän lämmin tekonurmikenttä. Kannustavia vanhempia riittää lastensa harrastukisen ympärillä Junioreidenliikuntaharrastusta pitää tukea juuri tässä vaiheessa, kun liikkumistottumukset muotoutvat elinikäiseksi. Liikkumisen pitää olla hauskaa ei tiukkapipoista. supervalmennus ei kuulu juniori-ikäisille. Hyvä meininki ja kaikki pelaa on tärkeämpää tulevaisuudenkin kannalta. Lasten ja nuorten liikuntaharrastuksien tukeminen on mielekästä kuntoliikunnan ja terveyden kannalta. Kilpaurheilun lajivalmennus taas voisi tulla ensisijaisesti sponsorirahoituksena.

Lasten mielenterveys vaarassa

2007-02-10T08:25:00.000+02:00

On järkyttävää lukea Hesarista, että jopa vauvaikäisiä lapsia voi hyvinvointi Suomessa niin huonosti, että tarvitaan psykiatrista apua. Mielenterveysongelmia tuottava kierre on yleensä alkanut jo ennen lapsen syntymää. Suomessa on vahvasti vallalla myöhään puuttumisen periaate ja edelleen syyllistävä oletus siitä, että kaikilla perheillä on tukiverkostot kunnossa. Hoitotakuun kuuluu koskea myös lasten psykiatriaa! Ei äitiys vahvista heikoilla eväillä äidiksi tullutta. Useimmiten käy juuri päinvastoin. On korkea aika saada neuvolat ja päivähoito vahvistettua siten että varhainen puuttuminen ja tuki mahdollistuu. Herkimpiä kehitysvuosiaan elävä lapsi ei voi odottaa kuukausikaupalla jäämättä kehityksessä olennaisesti jälkeen. On kiire toimia.

Lempiruokiani

2007-02-09T13:09:00.000+02:00

Syön mieluiten kasvisruokaa, sillä siitä tulee kevyt olo ja ruoka maistuu todella hyvältä. Suosikkini tällä hetkellä on täytetyt paprikat. Ihastuin tähän italialaistyyliseen versioon nähdessäni sen. Ajattelin jakaa reseptin teidän kanssanne. Maukkaita ruokahetkiä!

Munakoisotäytteiset paprikakääröt

2 paprikaa
noin 500 g munakoisoa
oliiviöljyä munakoisojen paistamiseen
2 rkl oliiviöljyä
1 pieni sipuli
200 g tomaattimurskaa
1 rkl hienonnettua kaprista
noin 10 paloiteltua oliivia
suolaa
(pari viipaletta mietoa juustoa jokaisen käärön sisään)

Kuori paprikoista kova ulkopinta, poista siemenkota ja leikkaa paprikat pituussuunnassa 4-5 cm:n levyisiksi suikaleiksi. Leikkaa munakoiso pieniksi kuutioiksi ja paista palat kypsiksi kuumassa öljyssä. Valuta munakoisonpalat talouspaperin päällä niin, että liika öljy imeytyy pois. Suolaa kevyesti.

Poista oliiveista kivet ja paloittele oliivit. Hienonna kapris karkeasti. Leikkaa sipuli hyvin ohuiksi viipaleiksi ja kuullota öljyssä pehmeiksi ennen kuin lisäät soseutetun tomaattimurskan, oliivit ja murskatun kapriksen. Keitä matalalla lämmöllä noin 10 minuuttia, tarkista suola ja lisää kypsät munakoisokuutiot. Sekoita ja anna täytteen kypsyä vielä muutama minuutti, jotta ainesten maku leviää tasaisesti.

Aseta hiukan täytettä jokaisen paprikaviipaleen päälle ja tee pieniä kääryleitä, jotka voi sulkea hammastikulla. Aseta ne uunivuokaan, valuta oliiviöljyä pinnalle ja kypsennä kuumassa, 180-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Tarjoa lämpiminä tai huoneenlämmössä.

Lähde: Maarit Enkovaara-Astraldi: Intohimona Italia (WSOY 2000)

Kotimaiset kasvikset maistuvat!

2006-12-15T22:19:00.000+02:00

Kotimaisia kasviksia käytetään aivan liian vähän arkiruoanlaitossa.
Etenkin juurekset ovat terveellisiä, maukkaita ja edullisia. Niistä voi tehdä yllättävän helposti hyvää kotiruokaa perheelle.

Tässä helppo ja maukas resepti punajuurille.

Punajuuripihvit

Kotimaisia raakoja, isoja punajuuria 5 kpl
voita, oliiviöljyä, suolaa ja pippuria

kuori punajuuret ja leikkaa noin 1,5 cm paksuisiksi siivuiksi. paista viipaleet voissa ja öljyssä keskilämmöllä (asteikolla 1-6 kannattaa käyttää 4) ja mausta paistamisen aikana suolalla ja pippurilla. Paistamiseen menee noin 10 minuuttia puoleltaan. Tulos on mahtava - perunasose sopii ihanasti makuun.

Kannanotto koulujen puolesta

2006-11-20T12:44:00.000+02:00

Suurkoulujen eli yli 600 oppilaan koulujen lisääntyminen Helsingissä on huolestuttava suuntaus.
Myös vanhemmat ja oppilaat kampanjoivat pienempien kouluyksikköjen puolesta. On aika kuulla heitä ja rajata koulujen koko niin hallinnollisesti kuin oppilasmäärältäänkin inhimillisen kokoiseksi ja toimivaksi oppimisympäristöksi.

Mielestämme yli 600 oppilaan kouluja ei tarvita lisää Helsingissä. Erityisesti peruskoulujen tulee olla pienempiä ja neljän alimman luokan opetuksen tulisi olla mahdollisimman lähellä kotia turvallisien liikenneyhteyksien päässä. Ne voivat olla osa isompaa hallinnollista kokonaisuutta, mutta sijaita mahdollisuuksien mukaan pienemmässä viihtyisässä yksikössä. Jättikoulussa yksittäinen oppilas helposti hukkuu massaan, eikä oppilaiden ja opettajien suhde tue helposti oppimista. Sopivan kokoisessa koulussa lähes kaikki opettajat ja oppilaat tuntevat toisensa, mikä luo turvallisuutta ja motivaatiota. Yhteisöllisyys ja kodin tuki on tärkeä osa opiskelun tukea.

Riittävä ja ajoissa puuttuva oppilashuolto, erityisopetus sekä oppilaanohjaus ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Suurissa lukioissa riittämätön oppilaanohjaus hidastaa opintoja. Peruskoulussa riittämätön tuki altistaa koulupudokkuudelle. Kaupungin teettämä konsulttiselvitys ei ole päätös vaan taustatietoa kouluverkkoasiassa.

Pohjois-Helsingin vihreät esittävät, että ainakin Yhtenäiskoulu, Soinisen koulu, Hietakummun sivupiste, toinen Herttoniemen sivupisteistäja Kumpulan viipalekoulu näillä perusteilla jätetään pois lakkautettavien suomenkielisten peruskoulujen listalta ensi tilassa.

Tervetuloa tukiryhmääni

2006-11-20T12:18:00.001+02:00

Hei!

Tule mukaan eduskuntavaalitukiryhmääni. Kampanjani pääpaino on koulutuksessa ja sosiaalipolitiikassa. Haluan tukea hyvinvointivaltiota perustuksia myöten!

Vaaliteemanani on
"HEIKOMMAN PUOLELLA!"

Lisää tukea nuorten ja lapsiperheiden arkeen!
Työn ja perheen yhdistämistä tuettava!
Koulutukselle lisää voimavaroja!

Työtä ja tehtävää riittää kaikille halukkaille. Voit osallistua omien voimavarojesi ja aikataulujesi mukaisesti. Yksinhuoltajaäidin arjessa kaikki vaaliapu on tarpeen ja tervetullutta!

Jos sinulla on kysyttävää tai palautetta tai haluat mukaan tukiryhmääni tekemään yhdessä eduskuntavaalikampanjaa!

ingervo.sirkku@gmail.com
puh. 050-327 0670

--------------------------------------------------------------------------

Koulutukseni:
KM, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, nuorisonohjaaja, sosiaalityöntekijä

Harrastukseni:
Koirat, ratsastus, kuoro ja karaoke

Perhe:
2 lasta ja 2 koiraa

Järjestökokemukseni/luottamustehtäväkokemukseni:

Mannerheimin lastensuojeluliitto
Nuorten Palvelu
Pohjois-Helsingin vihreät
Koillis-Helsingin vihreät
Helsingin Vihreät
Vihreän liiton valtuuskunta

kaupunginvaltuutettu
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen,
sosiaalilautakunnan puheenjohtaja
koulutuslautakunnan jäsen
vapaa-ajan lautakunnan varajäsen
sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen
Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsen
kaupunginhallituksen varajäsen
seurakuntaneuvoston jäsen
HOK-Elannon edustajiston jäsen
HUS-valtuuston jäsen
Yhtenäiskoulun johtokunnan jäsen

(Onneksi eivät ole kaikki tämän hetkisiä tehtäviäni!)

Kasvatuksesta

2006-09-01T22:33:00.000+03:00

Vanhemmat ovat lapsensa ensimmäiset kasvun tukijat. Kun miettii elämäänsä myönteisesti vaikuttavaa ihmistä ja sitä mikä hänessä vaikuttaa eniten? Lämpö, kuunteleminen vai kunnioitus? Opettajana ja äitinä haluan tukea lapsieni ja oppilaideni hyvää itsetuntemusta.. Itseluottamus on itsekunnioitusta ja positiivista uskomusta itsestä ja kyvystään kohdata haasteet. Silloin uskaltaa ottaa riskejä oppia ilman että pelkää epäonnistumista. Muistot itsestä onnistumistilanteissa antavat voimia, silloin kun ei tunne itseään varmaksi. Virheet eivät pelota, kun niitä voi miettiä rauhassa tai yhdessä.

Opettajan ammatti on tuntemattomaan tulevaisuuteen kasvattamista. Tulevaisuus riippuu sitä, miten tämän päivän lapset oppivat ajattelemaan hyvin ja kriittisesti eikä vain tiettyä koetta tai ylioppilaskirjoituksia varten. Mitä opettaja puhuu, ei ole niin olennaista, kuin se mitä oppilas ajattelee. Lämmin vuorovaikutus lapsen kanssa on tärkeintä niin kotona kuin koulussa.

Porkkanapiirakka

2006-08-25T22:26:00.000+03:00

Tuttavani kehitti tällaisen maukkaan porkkanapiirakan. Sain luvan jakaa reseptiä eteenpäin. Resepti on nopea ja helppo - tarvitsee lähinnä vain sekoittamisen taidon! Silti piirakka kelpaa vaikka vieraille.

Porkkanapiirakka

noin 300g raastettua porkkanaa
1,5 dl kermaa/maitoa
iso nokare sinihomejuustoa
kananmuna
reilusti oliiveja
2 rkl pestoa
pippuria
suolaa
2 tl kasvisliemijauhetta

5 dl erikoisvehnäjauhoja
4 tl leivinjauhetta
2 tl suolaa
1 dl kotimaista rypsiöljyä
3 dl kylmää vettä

(vehnänalkioita)
voita

sekoita täyteainekset sekaisin. Sekoita jauhoihin leivinjauhe ja suola, kaada öljy sekaan ja sekoittele tasaisen kaltaiseksi. Lisää vesi ja sekoita kevyesti tasaiseksi.
voitele leivinpaperi tai vuoka (joka pitää sitten tulee jauhottaa vehnänalkioilla). Painele ja taputtele taikina tasaiseksi ja lisää täyteseos päälle. Paista noin puoli tuntia noin 200 asteessa.

Elämä yllättää

2006-08-21T22:32:00.000+03:00

Elämä on yllätyksellinen. Pääsin yllättäen unelmieni Alaskaan. Kohtasin ihania ihmisiä, joiden kanssa sain jakaa niin karaokelaulamista kuin intiaanien eilisen arkea. Vaikeissa luonnonolosuhteissa tärkeintä oli että jokaisella oli paikka ja tehtävä yhteisössään. Arjesta selviämiseen antoi voimaa kuulumisen ja arvostetuksi tulemisen tunne. Alaskan intiaanin viisaudesta on opittavaa tämän päivän Suomeenkin.

Yksinhuoltajan arki ei aina hymyilytä, mutta tänä kesänä sain yltäkylläisesti lämpöä ja arvostusta. Niillä elän pahankin päivän yli. Lentäessäni vesitasolla Alaskan lumisten vuorten ja turkoosin sinisten jäätiköiden yläpuolella, tajusin, että kaikki on mahdollista. Unelmat toteutuvat. Se herätti kiitollisuuden tunteen. Kiitollisuuden tunne tekee pehmeäksi, joustavammaksi. Ja näkee ihmisissä heidän hyvät puolensa ja mahdollisuutensa. Unelmat voivat toteutua. Tänäänkin. Täällä.

Muistoja Intiasta

2006-06-04T22:14:00.000+03:00

Mausteiden tuoksu tuo mieleen muistoja Intiasta.

Intialainen kahvihernekeitto

4 dl kahviherneitä

1,2 l vettä

1 rkl öljyä

1 tl kurkumaa

1 tl currya

1/2 tl hienonnettua juustokuminaa

2 tl hienonnettua tuoretta inkivääriä

1 sipuli hienonnettuna

3 valkosipulinkynttä hienonnettuna

1 punainen paprika kuutioina

1 keltainen paprika kuutioina

1 fenkoli kuutioina

suolaa

1/2 l tomaattimehua

7 dl kasvislientä tai vettä

1 rkl hunajaa

2 rkl limettimehua

1 dl hienonnettua korianteria

Liota papuja yön yli ja kuullota kypsäksi eli noin tunnin verran. Kuullota miedolla lämmöllä ensin mausteet ja sipulit. Lisää paprikat sekä kahviherneet ja mausta suolalla. Lisää tomaattimehu ja kasvisliemi tai vesi.

Mausta hunajalla ja limettimehulla. Hauduta miedolla lämmöllä noin ½ tuntia. Tarkista maku ja sekoita joukkoon juuri ennen tarjoilua korianteri. Tarjoa lisäkkeeksi kreikkalaista jogurttia.

Lähde: Maija Silvennoinen: Maijan kasviskeittokirja (Tammi 2002)

Lisää nuorten ja lasten arkea päätöksentekoon

2004-08-11T10:08:00.000+03:00

Kesä loppuu koulun alkuun. Kesässä ihaninta on uiminen lasten kanssa, sukeltaminen viileään veteen ja kelluminen auringon sillalla. Puita ja niiden kirkkaita kuvajaisia katsellessa veden pinnalla, voi hengittää syvään. Järkyttyneenä olen seurannut runsaiden sateiden aiheuttamia jätevesien laskemista ja kalakuolemia Vantaanjoessa ja Helsingin uimarannoilla.

Syksy ei ole vain kauheutta tai kauneutta. Se on myös perheen kanssa arkea. Käpylään muutto on tuonut koiran kanssa alueeseen tutustumista - puu puulta ja pensas pensaalta.. Samalla on hauskaa huomata, miten monet ihmiset hymyilevät ihanasti spanielinpennullemme ja saan siitä hymystä pilkahduksen minäkin.

Syksy tuo kunnallisvaalit, joihin olen lupautunut ehdokkaaksi. Lasten ja nuorten näkökulma on liian vähällä huomiolla päätöksenteossa. Valtion kotihoidontuen pieni korotus ei riitä Helsingissä lapsiperheiden asemaa parantamaan. Leikkipuistot eivät riitä lasten ja nuorten pahoinvoinnin ehkäisemiseen.

Paras tapa sijoittaa verorahat on edistää lasten ja nuorten hyvää kasvuympäristöä. Koulujen oppilashuoltoon täytyy satsata enemmän lasten ja nuorten mielenterveysongelmien vähentämiseksi. Pätkätöiden varassa ei kasvatusta ja koulutusta kunnialla hoideta. Koulutuksesta ja kasvatuksesta lähtee kaikki. Koulujen opetuksen määrärahoja tulee lisätä, jotta laadukas opetus ja oppilaiden myönteinen käsitys itsestään oppijana toteutuu.

Päivähoitopaikan ja iltapäivätoimintapaikan takuuvarma saaminen lähistöltä lisää yhteisöllisyyttä ja samalla perheiden halua asua Helsingissä. Alle 10 –vuotiailla koululaisilla on oltava oikeus turvalliseen ryhmään ja aikuisen ohjaamaan toimintaan koulun jälkeen, jos vanhemmat ovat työssä tai opiskelemassa. Ilta- ja vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille tarvitaan lisää hoitopaikkoja myös kouluiässä. Nuoret tarvitsevat lisää maksuttomia kokoontumispaikkoja kuten nuorisokahviloita. Myös asukastalot lisäävät yhteyttä.

Paine tiiviimmälle rakentamiselle kasvaa. Seudullinen yhteistyö Helsingin kaavoituksessa on kaikkien etu. Silti kaavoitus on tehtävä yhteistyössä alueella vaikuttavien järjestöjen ja asukkaiden kanssa- lapsia ja nuoria unohtamatta. Turvallinen koulutie on elinehto. Toimiva joukkoliikenne mahdollistaa enemmän aikaa perheelle.Opiskeleville nuorille tarvitaan lisää asuntoja.

Silti viheralueita ja puistoja ei saa pilkkoa rakentamisalueiksi eikä meluongelma-alueille saa rakentaa asuntoja. Terveelliseen ympäristöön kannattaa panostaa ja terveydenhuoltoon varata riittävät voimavarat tasavertaisen hoidon takaamiseksi asuinalueesta riippumatta. Terveyskeskustasoiseen hoitoon on lisättävä työntekijöitä. Hoitotakuuseen tulee varautua, jotta se toteutuu.

Kunnallisvaaleissa on kyse arvoista. Millaisessa Helsingissä haluat elää?
---------------------------
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Uutisissa 11.8.2004

Onko helsinkiläisellä koululaisella oikeus iltapäivätoimintaan?

2004-05-21T10:29:00.000+03:00

Lapsiperheille ei riitä Helsingissä asumiseen katto pään päällä. Tarvitaan myös palveluita vanhemmuuden ja arjen tueksi. Koululaisten vanhemmat pelkäävät säästöjä. Eikä syyttä. Uhkana on, että yksi oppitunti/ luokka nipistetään peruskoulun tuntikehyksestä. Päivähoidon ja koulun lisäksi keskeinen arjen tuki on iltapäivätoiminta, jonka kustannukset ovat vähäiset hyötyyn nähden. Tutkimusten mukaan alle 14 -vuotiaalle jo 10 tuntia viikossa yksin, aiheuttaa oireita. Huumehoidolle on laskettu hinta. Miksei myös koululaisten yksinäisille iltapäiville voida laskea kokonaishintaa?

Iltapäivätoimintalaki tulee voimaan 1.8.2004. Lain hengen mukaista on, että kaikille 1.- 2. -luokkalaisille tätä toimintaa tarpeenmukaisesti järjestetään. Totuus on toisenlainen. Tällä hetkellä Helsingistä puuttuu yli 1100 toimintapaikkaa. Syksyllä tilanne ei ole helpottumassa. Suurin paikkavaje on Koillis- ja Itä-Helsingissä. Pelkästään iltapäivätoiminta ei edes riitä vuorotyöläisten lapsille eikä varsinkaan yksinhuoltajien lapsille, jos äiti on sairaanhoitaja tai ravintolatyössä.

Ruotsin mallin mukainen, koululaisen subjektiivinen oikeus tarpeenmukaisen iltapäivätoimintaan, on monen haave. Nyt tarvitaan korvamerkityt rahat iltapäivätoimintaan selkeästi budjetoituina kullekin järjestävälle hallintokunnalle. Haluan haastaa seurakunnan päiväkerho ja varhaisnuorisotyön osallistumaan nykyistä laajemmin asian tilan parantamiseksi. On jo kiire. Sosiaali-, opetus- ja nuorisotoimi voisivat kukin palkata yhden koulutetun ohjaajan/ ala-aste ja järjestää seurakuntien ja järjestöjen kanssa yhteistyössä riittävän ja tarpeenmukaisen toiminnan. Jos tähän ei ole varaa, niin mihin sitten on?

Toivon rauhallista kesää myös pienten koululaisten vanhemmille – että jo ennen kesää lapsen iltapäivähoitopaikka olisi syksyksi tiedossa. Minulla ei ole. Missä iltapäivätoimintaryhmät ovat kunnossa myös tokaluokkalaisille? Haluan muuttaa sinne heti.

Irja Askola on kiteyttänyt lapsuuden huolenpidon merkityksen kansakunnalle: ”Eikö suomalaisen kilpailukyvyn takaaminen edellytä että opettelee lukemaan myös niitä tekstiviestejä, joita lapset olemuksellaan lähettävät? Eikö tulevaisuuteen investoiminen edellytä edes välttävää kuullun ymmärtämisessä myös siinä kielessä, jota seuraava aikuispolvi jokeltelee laulaa, kiroilee, kuiskaa tai huutaa kodeissamme, kouluissamme ja kaduilla? Eikö kansallinen elinvoimaisuutemme nouse lapsista, jotka ihollaankin muistavat: Minua ymmärrettiin, minua kuunneltiin, minut otettiin todesta”

Tätä kirjoittaessani ekaluokkalainen poikani tuli istumaan syliini ja piirsi sormellaan olkapäähäni ja sanoi: Äiti. Tämä on luottamusmerkki. Luotan sinuun. Olet minun paras äiti! ”Lapsi ei ole kuu, joka heijastaa aikuisen auringon valoa. Lapsi on aurinko itse”

Inhimillisen Helsingin puolesta - lisäbudjetti peruspalveluihin!

2004-03-07T10:31:00.000+02:00

Ennemmin palveluja kuin veroale! Kunnan tärkein tehtävä on peruspalvelujen järjestäminen asukkaille. Näistä leikkaaminen on näennäissäästöä suurten kustannusten odottaessa oven takana pahoinvoinnin seurauksena. Säästöt tulevat kipeinä näkyviin terveydenhuollossa, kouluissa, päivähoidossa, mielenterveyspalveluissa ja vanhusten huollossa. Budjettiraameissa pitää huomioida myös leikkausten ja säästöjen sosiaaliset vaikutukset. Leikkaukset ja kipeimmät säästöt tulisi voida peruuttaa.
Pro Kuntapalvelut -liike ajaa kaupungille lisäbudjettia, joka rahoitettaisiin Helsingin Energian voiton tuloutuksilla kaupungille. Kannatettavaa. Sain viime sunnuntaina kuulla heidän ajatuksiaan Kinaporin palvelukeskuksessa.

Helsingin Energia ja Helsingin satama ovat kaupungin liikelaitoksia. Olisiko syytä saada kaupungin liikelaitoksien voitolle sisäinen vero? Tulosta voitaisiin käyttää. tällöin helposti myös peruspalveluiden rahoittamiseen. Helsingin energian voitot ovat kasvamassa taloussuunnitelmakaudella jopa 100 miljoonaa euroa vuosittain. Peruspalvelujen rahoitusta ei voida jättää pelkästään liikelaitosten voiton odotusten varaan, mutta niillä voitaisiin peruttaa leikkaukset sekä toteuttaa varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisyä.

Sosiaalitoimi tarvitsisi tälle vuodelle yli 100 miljoonaa lisää, jotta edes vuoden 2002 palvelutaso toteutuisi. Ehkäisevä toimeentulotuen tiukentamisperusteet ovat kauaskantoisia, vaikka summat ovat pieniä. STM:n suositus on , että 3,3 % toimeentulotukimenoista suunnataan ennaltaehkäisevään tukeen. Helsingissä on varattu vain 2,5 %. Kipeässä tilanteessa pienikin tuki voi kantaa pitkälle ja lisätä luottamusta elämään.
Vanhusten määrä on kasvussa. Vaikka pitkään kotona asumista onkin syytä riittävästi tukea, niin väestön vanheneminen ei mahdollista enempää laitospaikkojen purkua. Kolmannelle sektorille, järjestöille, ollaan innolla siirtämässä myös peruspalveluja. Ovatko ne ottamassa tehtävät vastaan? Vai käykö in että vain hyvätuloisilla on varaa palveluihin?

Hoitotakuuseen on syytä varautua ajoissa. Pelkästään hoitotoimenpiteisiin tarvitaan lisää 30 miljoonaa euroa. Perusterveydenhoidon ja tutkimusbudjetin hintaa ei ole vielä laskettu.
Päivähoitoon tarvittaisiin 10 miljoonaa euroa lisää, jotta asianmukainen hoito toteutuisi. Leikkipuistojen rahat riittävät vain elokuun loppuun. Iltapäivätoimintaan ja hoitoon satsaaminen ei vielä ole toteutunut. Koulujen säästöt tulisi peruuttaa. Uuvutetut opettajat ja oppilaat tulevat eläköityvälle Suomelle kalliiksi. ”Lapsuus ei ole välivaihe, vaan pohja kaikelle myöhemmälle.”

Kuulumisen tunne on keskeistä viihtymiselle ja oman panoksen täysillä antamiselle.. Asukastalot, palvelutalot, avoimet päiväkodit, nuorisotilat, ja leikkipuistot kesäruokailuineen, ovat osaltaan vastauksia tähän. Yksinäisyyden poisto on kaikkien haaste. Suvun ja vanhojen ystävien tukea ei muuttovaltaisessa Helsingissä läheskään aina ole saatavilla Vaikka teknologia miten kehittyisi ja keksittäisin uusia ihmeaineita, niin ilman ihmisiä niillä ei ole merkitystä. Ihmisen suojelun puolesta! Pro lisäbudjetti! Pro kansalaisaktivismi!
Inhimillisen Helsingin puolesta! Ei säästäväisyys ole sinänsä huono asia, mutta silläkin on rajansa.

Oppia ja ohjausta elämää varten

2004-02-04T10:30:00.000+02:00

Koulu elää muutosta. Yhteiskunta on murroksessa. Pudokkaisiin ei ole varaa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Oppimisen, ohjauksen sekä kasvatuksen teorian ja käytännön yhdistäminen on olennaista myös päätöksenteon pohjana. Yhdenkin pisteen siirtäminen muuttaa kokonaisuutta.
Opintojen ohjaus on valintojen viidakossa entistä tärkeämpää. Ei ole samantekevää, miten ja milloin se tehdään. Riittävä ohjaus edellyttää, että yhdellä opinto-ohjaajalla on korkeintaan 250 ohjattavaa. Jos erityistä tukea tarvitsevia nuoria on joukossa, niin kokonaismäärää kannattaa pienentää, jotta oikea-aikainen ohjaus ja tuki voidaan nuorelle antaa. Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien hyvien tavoitteiden toteutuminen ja jatko-opintokelpoisuuden onnistunut saavuttaminen on koko Suomen ja yksittäisen oppilaan elämässä tärkeää.
Oppiminen on enemmän kuin tiedon lisäämistä. Monilla lapsilla ja nuorilla on puutteita oppimisvalmiuksissa. Oppimaan oppimisen taitoja jokainen tarvitsee koko elämänsä ajan. Professori Hautamäki on sanonut: ”On kuin jättäisi oppijan heitteille, jollei hänelle opeteta oppimaan oppimisen taitoja. ”Myös koulutuksellista syrjäytymistä voidaan ehkäistä käyttämällä tähän kehitettyjä ohjelmia, riittävää opintojen ohjausta ja hankalammissa tilanteissa myös oppilashuollon apua. Ongelmia voitaisiin ehkäistä jo varhaisessa vaiheessa puuttumalla, esimerkiksi iltapäivähoitoryhmiä lisäämällä, luokkakokoja pienentämällä ja oikea-aikaisella moni ammatillisella tuella - naapuriapua unohtamatta.
Elämässä olennainen opitaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Aikuisen tehtävä on sanoa lapselle ja nuorelle: Olen tässä auttaakseni sinua. Itseluottamus on positiivinen uskomus itsestä ja kyvystään kohdata haasteet. ilman epäonnistumisen pelkoa.
Valtiovallan huoli opintojen viivästymisestä on ymmärrettävää, mutta keinoksi tarjotut ammatti tai yliopisto-opintojen aloituksen kiirehtiminen ilman riittävää omaa motivaatiota, tuskin ratkaisisi asiaa - opinto-oikeuden ajallinen rajoittaminen vielä vähemmän. Riittävä opintotuki, ohjaus ja luottamus työpaikan saamiseen valmistumisen jälkeen, auttaisivat varmasti enemmän.
Koulun tulee osaltaan valmistaa lasta ja nuorta myöhemmin tarvittaviin taitoihin. ”Ei ole sinänsä merkityksellistä harjoitella tiettyä koetta tai ylioppilaskirjoituksia varten, vaan elämää, joka on tänään huomenna ja 10 vuoden päästä.”

Hummus

2003-10-25T22:04:00.000+02:00

Kasvisruokailussa on tärkeää pavut. Tämä helppo ja nopea kahvihernetahna, hummus, täyttää tärkeitä kasvisruokailijan ravinto- ja hivenainetarpeita. Ja tietenkin levite on upean makuista!

Hummus

1 prk säilöttyjä kahviherneitä (toiselta nimeltään kik-herneitä)
reilu 2 rkl tahini-tahnaa (seesaminsiemenistä jauhettu tahna)
1 sitruuna
pilkottua persiljaa
valkosipulin kynsi murskattuna
suolaa, pippuria

purista sitruunasta mehu, lisää kaikki ainekset (herneet liemineen) kulhoon ja soseuta. Jos tahna on liian paksua, lisää keitettyä vettä sekaan. Mausta suolalla ja pippurilla maun mukaan.

Levitä tahnaa leivälle, tarjoile salaatin tai pitaleivän seurana... ihan miten mieli tekee!

Nuorille ja lapsiperheille hyvä arki

2003-01-12T10:26:00.000+02:00

Esikoululaisen pojan ja 3.-luokkalaisen tytön yksinhuoltajaäitinä, erityisluokanopettajana ja entisenä jengityöntekijänä tiedän, että tärkeintä elämässä on hyvä arki. Lapsiperheiden asema on 10 vuoden aikana jatkuvasti heikentynyt. Moni epäkohta korjaantuu vain lainmuutoksilla. Nuorten ja lapsiperheiden arjen asioiden ajoa tarvitaan eduskunnassa! Parannukset ovat tarpeen erityisesti kotiseudullamme Koillis- ja Itä-Helsingissä, jossa nuoria ja lapsiperheitä on suhteellisesti eniten. Tätä työtä varten olen lupautunut kansanedustajaehdokkaaksi!
Lasten ja nuorten syrjäytymisen voi estää ja perheen arkea tukea luotettavilla hoitojärjestelyillä ja kohtuuhintaisella asumisella lapsiystävällisessä ympäristössä. Perheen ja työn yhteensovittaminen on avainkysymys. Vanhempainrahan vähimmäistaso on saatava työmarkkinatuen tasolle. Kotihoidontuen korotus ja eläkkeen kertyminen hoito- ja vanhempainlomakausien, sekä lapsen alakouluvuosien aikana, lisäisivät tasa-arvoa ja perheiden valinnanmahdollisuuksia. On aika palauttaa lapsivähennykset ja saada lapsilisiin vihdoin korotus! Lapsille kuuluu hyvälaatuinen päivähoito ja peruskoulu kodin läheltä. Alle 10 -vuotiaille koululaisille pitää lailla taata iltapäivähoito. Vanhemmat tarvitsevat oikeuden valita hoitaa itse lapsiaan. Tämä onnistuu, jos työajan lyhennyksestä ja palkkatulon menetyksestä saa riittävän korvauksen. Äitiysloman ja hoitovapaan ajalta kuuluu edes minimityöttömyyspäivärahaa vastaava korvaus, josta myös kertyy eläkettä.
Koulutuksesta lähtee kaikki. Valtionosuuden nosto ja pysyvät, pätevät opettajat takaavat peruskoulutuksen tasa-arvon ja laadun. Erityisoppilaiden tuki kannattaa järjestää pätevässä ohjauksessa ja pienemmissä opetusryhmissä. Koulun ja päivähoidon yhteistyötä varten vanhemmilla pitäisi olla oikeus työajallaan käydä tarpeelliset kasvatus- ja opintokeskustelut koulun ja päiväkodin kanssa. Ajoissa puuttuminen ehkäisee lasten ja nuorten huonovointisuutta ja mielenterveysongelmia. Riittävä suomenkielenopetus on hyvän arjen ja kotoutumisen edellytys maahanmuuttajille.
Nuorten työllistyminen kannattaa. Perusteettomasti ketjutetut määräaikaiset ja pätkätyösuhteet pitää estää lailla.
Terveydenhuollon hoitotakuu ja riittävä pysyvä henkilökuntatakaavat hyvän ja tasavertaisen hoidon. Hyvien täydentävien hoitomuotojen tutkimusta on lisättävä ja hoidot saatava Kelan korvattavaksi. Omaishoidontuki ja tarpeellisen avustajan saaminen on turvattava lailla.
Ihmisoikeuksia painottava ulkopolitiikka on elämän suojelua. Silloin ihmisen ja ympäristön suojelu kulkevat käsi kädessä. Kotimaiset uusiutuvat energialähteet työllistävät ja suojelevat elämää. Nato ei edistä rauhaa. Lapset ja nuoret ovat tärkein luonnonvaramme.