Kasvatuksesta

Vanhemmat ovat lapsensa ensimmäiset kasvun tukijat. Kun miettii elämäänsä myönteisesti vaikuttavaa ihmistä ja sitä mikä hänessä vaikuttaa eniten? Lämpö, kuunteleminen vai kunnioitus? Opettajana ja äitinä haluan tukea lapsieni ja oppilaideni hyvää itsetuntemusta.. Itseluottamus on itsekunnioitusta ja positiivista uskomusta itsestä ja kyvystään kohdata haasteet. Silloin uskaltaa ottaa riskejä oppia ilman että pelkää epäonnistumista. Muistot itsestä onnistumistilanteissa antavat voimia, silloin kun ei tunne itseään varmaksi. Virheet eivät pelota, kun niitä voi miettiä rauhassa tai yhdessä.

Opettajan ammatti on tuntemattomaan tulevaisuuteen kasvattamista. Tulevaisuus riippuu sitä, miten tämän päivän lapset oppivat ajattelemaan hyvin ja kriittisesti eikä vain tiettyä koetta tai ylioppilaskirjoituksia varten. Mitä opettaja puhuu, ei ole niin olennaista, kuin se mitä oppilas ajattelee. Lämmin vuorovaikutus lapsen kanssa on tärkeintä niin kotona kuin koulussa.

Porkkanapiirakka

Tuttavani kehitti tällaisen maukkaan porkkanapiirakan. Sain luvan jakaa reseptiä eteenpäin. Resepti on nopea ja helppo - tarvitsee lähinnä vain sekoittamisen taidon! Silti piirakka kelpaa vaikka vieraille.

Porkkanapiirakka

noin 300g raastettua porkkanaa
1,5 dl kermaa/maitoa
iso nokare sinihomejuustoa
kananmuna
reilusti oliiveja
2 rkl pestoa
pippuria
suolaa
2 tl kasvisliemijauhetta

5 dl erikoisvehnäjauhoja
4 tl leivinjauhetta
2 tl suolaa
1 dl kotimaista rypsiöljyä
3 dl kylmää vettä

(vehnänalkioita)
voita

sekoita täyteainekset sekaisin. Sekoita jauhoihin leivinjauhe ja suola, kaada öljy sekaan ja sekoittele tasaisen kaltaiseksi. Lisää vesi ja sekoita kevyesti tasaiseksi.
voitele leivinpaperi tai vuoka (joka pitää sitten tulee jauhottaa vehnänalkioilla). Painele ja taputtele taikina tasaiseksi ja lisää täyteseos päälle. Paista noin puoli tuntia noin 200 asteessa.

Elämä yllättää

Elämä on yllätyksellinen. Pääsin yllättäen unelmieni Alaskaan. Kohtasin ihania ihmisiä, joiden kanssa sain jakaa niin karaokelaulamista kuin intiaanien eilisen arkea. Vaikeissa luonnonolosuhteissa tärkeintä oli että jokaisella oli paikka ja tehtävä yhteisössään. Arjesta selviämiseen antoi voimaa kuulumisen ja arvostetuksi tulemisen tunne. Alaskan intiaanin viisaudesta on opittavaa tämän päivän Suomeenkin.

Yksinhuoltajan arki ei aina hymyilytä, mutta tänä kesänä sain yltäkylläisesti lämpöä ja arvostusta. Niillä elän pahankin päivän yli. Lentäessäni vesitasolla Alaskan lumisten vuorten ja turkoosin sinisten jäätiköiden yläpuolella, tajusin, että kaikki on mahdollista. Unelmat toteutuvat. Se herätti kiitollisuuden tunteen. Kiitollisuuden tunne tekee pehmeäksi, joustavammaksi. Ja näkee ihmisissä heidän hyvät puolensa ja mahdollisuutensa. Unelmat voivat toteutua. Tänäänkin. Täällä.

Muistoja Intiasta

Mausteiden tuoksu tuo mieleen muistoja Intiasta.

Intialainen kahvihernekeitto

4 dl kahviherneitä

1,2 l vettä

1 rkl öljyä

1 tl kurkumaa

1 tl currya

1/2 tl hienonnettua juustokuminaa

2 tl hienonnettua tuoretta inkivääriä

1 sipuli hienonnettuna

3 valkosipulinkynttä hienonnettuna

1 punainen paprika kuutioina

1 keltainen paprika kuutioina

1 fenkoli kuutioina

suolaa

1/2 l tomaattimehua

7 dl kasvislientä tai vettä

1 rkl hunajaa

2 rkl limettimehua

1 dl hienonnettua korianteria

Liota papuja yön yli ja kuullota kypsäksi eli noin tunnin verran. Kuullota miedolla lämmöllä ensin mausteet ja sipulit. Lisää paprikat sekä kahviherneet ja mausta suolalla. Lisää tomaattimehu ja kasvisliemi tai vesi.

Mausta hunajalla ja limettimehulla. Hauduta miedolla lämmöllä noin ½ tuntia. Tarkista maku ja sekoita joukkoon juuri ennen tarjoilua korianteri. Tarjoa lisäkkeeksi kreikkalaista jogurttia.

Lähde: Maija Silvennoinen: Maijan kasviskeittokirja (Tammi 2002)

Lisää nuorten ja lasten arkea päätöksentekoon

Kesä loppuu koulun alkuun. Kesässä ihaninta on uiminen lasten kanssa, sukeltaminen viileään veteen ja kelluminen auringon sillalla. Puita ja niiden kirkkaita kuvajaisia katsellessa veden pinnalla, voi hengittää syvään. Järkyttyneenä olen seurannut runsaiden sateiden aiheuttamia jätevesien laskemista ja kalakuolemia Vantaanjoessa ja Helsingin uimarannoilla.

Syksy ei ole vain kauheutta tai kauneutta. Se on myös perheen kanssa arkea. Käpylään muutto on tuonut koiran kanssa alueeseen tutustumista - puu puulta ja pensas pensaalta.. Samalla on hauskaa huomata, miten monet ihmiset hymyilevät ihanasti spanielinpennullemme ja saan siitä hymystä pilkahduksen minäkin.

Syksy tuo kunnallisvaalit, joihin olen lupautunut ehdokkaaksi. Lasten ja nuorten näkökulma on liian vähällä huomiolla päätöksenteossa. Valtion kotihoidontuen pieni korotus ei riitä Helsingissä lapsiperheiden asemaa parantamaan. Leikkipuistot eivät riitä lasten ja nuorten pahoinvoinnin ehkäisemiseen.

Paras tapa sijoittaa verorahat on edistää lasten ja nuorten hyvää kasvuympäristöä. Koulujen oppilashuoltoon täytyy satsata enemmän lasten ja nuorten mielenterveysongelmien vähentämiseksi. Pätkätöiden varassa ei kasvatusta ja koulutusta kunnialla hoideta. Koulutuksesta ja kasvatuksesta lähtee kaikki. Koulujen opetuksen määrärahoja tulee lisätä, jotta laadukas opetus ja oppilaiden myönteinen käsitys itsestään oppijana toteutuu.

Päivähoitopaikan ja iltapäivätoimintapaikan takuuvarma saaminen lähistöltä lisää yhteisöllisyyttä ja samalla perheiden halua asua Helsingissä. Alle 10 –vuotiailla koululaisilla on oltava oikeus turvalliseen ryhmään ja aikuisen ohjaamaan toimintaan koulun jälkeen, jos vanhemmat ovat työssä tai opiskelemassa. Ilta- ja vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille tarvitaan lisää hoitopaikkoja myös kouluiässä. Nuoret tarvitsevat lisää maksuttomia kokoontumispaikkoja kuten nuorisokahviloita. Myös asukastalot lisäävät yhteyttä.

Paine tiiviimmälle rakentamiselle kasvaa. Seudullinen yhteistyö Helsingin kaavoituksessa on kaikkien etu. Silti kaavoitus on tehtävä yhteistyössä alueella vaikuttavien järjestöjen ja asukkaiden kanssa- lapsia ja nuoria unohtamatta. Turvallinen koulutie on elinehto. Toimiva joukkoliikenne mahdollistaa enemmän aikaa perheelle.Opiskeleville nuorille tarvitaan lisää asuntoja.

Silti viheralueita ja puistoja ei saa pilkkoa rakentamisalueiksi eikä meluongelma-alueille saa rakentaa asuntoja. Terveelliseen ympäristöön kannattaa panostaa ja terveydenhuoltoon varata riittävät voimavarat tasavertaisen hoidon takaamiseksi asuinalueesta riippumatta. Terveyskeskustasoiseen hoitoon on lisättävä työntekijöitä. Hoitotakuuseen tulee varautua, jotta se toteutuu.

Kunnallisvaaleissa on kyse arvoista. Millaisessa Helsingissä haluat elää?
---------------------------
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Uutisissa 11.8.2004