keskiviikko 11. elokuuta 2004

Lisää nuorten ja lasten arkea päätöksentekoon

Kesä loppuu koulun alkuun. Kesässä ihaninta on uiminen lasten kanssa, sukeltaminen viileään veteen ja kelluminen auringon sillalla. Puita ja niiden kirkkaita kuvajaisia katsellessa veden pinnalla, voi hengittää syvään. Järkyttyneenä olen seurannut runsaiden sateiden aiheuttamia jätevesien laskemista ja kalakuolemia Vantaanjoessa ja Helsingin uimarannoilla.

Syksy ei ole vain kauheutta tai kauneutta. Se on myös perheen kanssa arkea. Käpylään muutto on tuonut koiran kanssa alueeseen tutustumista - puu puulta ja pensas pensaalta.. Samalla on hauskaa huomata, miten monet ihmiset hymyilevät ihanasti spanielinpennullemme ja saan siitä hymystä pilkahduksen minäkin.

Syksy tuo kunnallisvaalit, joihin olen lupautunut ehdokkaaksi. Lasten ja nuorten näkökulma on liian vähällä huomiolla päätöksenteossa. Valtion kotihoidontuen pieni korotus ei riitä Helsingissä lapsiperheiden asemaa parantamaan. Leikkipuistot eivät riitä lasten ja nuorten pahoinvoinnin ehkäisemiseen.

Paras tapa sijoittaa verorahat on edistää lasten ja nuorten hyvää kasvuympäristöä. Koulujen oppilashuoltoon täytyy satsata enemmän lasten ja nuorten mielenterveysongelmien vähentämiseksi. Pätkätöiden varassa ei kasvatusta ja koulutusta kunnialla hoideta. Koulutuksesta ja kasvatuksesta lähtee kaikki. Koulujen opetuksen määrärahoja tulee lisätä, jotta laadukas opetus ja oppilaiden myönteinen käsitys itsestään oppijana toteutuu.

Päivähoitopaikan ja iltapäivätoimintapaikan takuuvarma saaminen lähistöltä lisää yhteisöllisyyttä ja samalla perheiden halua asua Helsingissä. Alle 10 –vuotiailla koululaisilla on oltava oikeus turvalliseen ryhmään ja aikuisen ohjaamaan toimintaan koulun jälkeen, jos vanhemmat ovat työssä tai opiskelemassa. Ilta- ja vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille tarvitaan lisää hoitopaikkoja myös kouluiässä. Nuoret tarvitsevat lisää maksuttomia kokoontumispaikkoja kuten nuorisokahviloita. Myös asukastalot lisäävät yhteyttä.

Paine tiiviimmälle rakentamiselle kasvaa. Seudullinen yhteistyö Helsingin kaavoituksessa on kaikkien etu. Silti kaavoitus on tehtävä yhteistyössä alueella vaikuttavien järjestöjen ja asukkaiden kanssa- lapsia ja nuoria unohtamatta. Turvallinen koulutie on elinehto. Toimiva joukkoliikenne mahdollistaa enemmän aikaa perheelle.Opiskeleville nuorille tarvitaan lisää asuntoja.

Silti viheralueita ja puistoja ei saa pilkkoa rakentamisalueiksi eikä meluongelma-alueille saa rakentaa asuntoja. Terveelliseen ympäristöön kannattaa panostaa ja terveydenhuoltoon varata riittävät voimavarat tasavertaisen hoidon takaamiseksi asuinalueesta riippumatta. Terveyskeskustasoiseen hoitoon on lisättävä työntekijöitä. Hoitotakuuseen tulee varautua, jotta se toteutuu.

Kunnallisvaaleissa on kyse arvoista. Millaisessa Helsingissä haluat elää?
---------------------------
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Uutisissa 11.8.2004