torstai 3. maaliskuuta 2011

PIenet koululaiset ja yksin vietetyt iltapäivät, illat, yöt..

Helsinki ei ole varannut riittävästi iltapäivätoimintapaikkoja 1. - 2. -luokkalaisille ensi syksynä. Erityisesti 2.luokkalaisia on jäämässä vaille turvallista iltapäiväpaikkaa jopa yli 600!
Kuitenkin kyse on hyvin halvasta vahvasti ennaltaehkäisevästä toiminnasta.
Kaupunki saa valtionosuutta 57%:lle toiminnasta ja lisäksi asiakasmaksut kattavat niin suuren osan, että puuttuu vain 1 miljoona euroa/vuosi, että kaikille haluaville 1. - 2. luokkalisille järjestyisi valtion osuutta saava paikka.

Suomi on maa, jossa ihaillaan varhaista itsenäistymistä. Lapsen pitäisi saada olla riippuvainen aikuisesta lapsena riittävän kauan. Ehkä siksi Suomessa kuluu satoja miljoonia erilaisten aikuisten riippuvuuksien hoitoon vuosittain.

10 tuntia yksin viikossa 14 -vuotiaalle tuottaa oireita. Kaikki eivät yksinolosta syrjäydy, mutta omanarvon tunteeseen se ei voi olla vaikuttamatta. Tämä taas vaikuttaa kaikkeen. Kumuloituvasti. Aika on välittämisen tärkein mittari. Helsingillä on varaa hoitaa koululaisiaan iltapäivisin.

Vielä vaikeampi ongelma on vuorotyössä käyvien pienten koululaisten yksin olo iltaisin, viikonloppuisin ja jopa öisin. Työnantajien on syytä joustaa, jotta näin ei tapahdu. Tai sitten pitää saada kohtuuhinnalla hoitaja kotiin tai lapselle sopiva perhepäivähoitaja koti-illoiksi tai -öiksi huoltajan työssäkäynnin ajaksi.

Ruotsissa alle 12-vuotiailla on oikeus iltapäivätoimintaan ajalla, jolla huoltaja on työssä tai opiskelemassa. 1.- 2. -luokkalaiset ovat ryhmämuotoisessa toiminnassa ja 3.-6.- luokkalaiset avoimessa toiminnassa. Näin olisi järkevää tehdä Suomessakin. Lapsuus on tärkein luonnonvara.

Ei kommentteja: