Tukea nuorten ja lapsiperheiden ja ikäihmisten arkeen!

Hyvinvointivaltiomme reiluus näkyy arjessa hyvinä palveluina niin ikäihmisillä kuin lapsillakin. Tärkeintä on hyvä arki. Siihen kuuluvat kohtuuhintaiset asumis- ja hoitoratkaisut. Lapsiperheissä perhevapaiden jälkeen arkea rajaavat perheen ja työn tai opiskelun yhdistämismahdollisuudet. 6kk+6kk+6kk -mallissa mahdollistuu vanhemmuuden kulujen tasaisempi jako mies- ja naisvaltaisten alojen kesken sekä isällekin parempi mahdollisuus olla lapsen kanssa. Yksinhuoltajat voisivat käyttää koko 18kk ajan. Valinta on aina perheen. Perhe tarvitsee yhteiskunnan tuen ja arvonannon kasvatustyön tueksi.

Osalla väestöstä menee paremmin kuin koskaan. Kaikki eivät kuitenkaan ole päässeet osallisiksi kasvun hedelmistä. Lapsiperheiden köyhyys on yhteiskunnallisesti vakava asia. Määräaikaiset ja perusteettomastikin ketjutetut pätkätyösuhteet ovat lisääntyneet. Helsingissä asumisen hinta tekee monelle tulevaisuuden suunnittelun vaikeaksi. Rahahuolet heijastuvat lapsiinkin. Aikuinen voi olla fyysisesti kotona, mutta ei ole psyykkisesti läsnä.

Suomalaisen yhteiskunnan suuri vitsaus on yksinäisyys. Se vaikuttaa monen elämään vauvasta vaariin. Masennus on työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen suuri syy. Yksinäisyys on monen mielenterveysongelman taustalla sekä syynä että seurauksena. Köyhyyden ja yksinäisyyden pitkittynyt liitto vahvistaa syrjään jäämistä, josta on hankalaa palata.

Ongelmien ennaltaehkäisy on aina halvempaa ja helpompaa kuin niiden korjaaminen. Syy- ja seurasuhteiden yhteyksiä nähdään välillä huonosti. Puhutaan kadonneesta vanhemmuudesta ilman, että tiedostetaan työelämän ja perheen yhä vaikeampaa yhteensovittamista. Kumpi joustaa? Työelämä vai perhe? Ruotsissa työnantajien odotetaan joustavan pienten lasten vanhempien ilta- ja yötyöajoissa. Jos se ei mitenkään onnistu, niin kunta maksaa tarvittaessa hoitajan kotiin ilta- ja yövuorojen ajaksi samalla asiakasmaksulla kuin päivähoitomaksu on muutenkin. Ruotsissa alle 12-vuotiailla on myös oikeus iltapäivätoimintaan, mikäli huoltaja on töissä tai opiskelemassa. Missään muussa Länsi-Euroopan maassa kuin Suomessa ei jouduta jättämään alle 10- vuotiaita yksin tai pitkiksi ajoiksi ikäistensä seuraan koulun jälkeen. Suomi on maa, jossa ihannoidaan varhaista itsenäistymistä. Juuri siksikö olemme myös maa, jossa erilaisten riippuvuuksien hoitoon kuluu vuosittain satoja miljoonia euroja?

Vanhukset eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, kuten eivät lapset ja nuoretkaan. Varmaa on kuitenkin, että ikäihmisten fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitäminen on tulevaisuuden kannalta tärkeää. Kun itse ei enää pysty tuetustikaan huolehtimaan itsestään kotona, niin ympärivuorokautinen palveluasuminen on monelle turvallinen paikka.

Tarkan euron aikana ja erityisesti nyt vapaaehtoistyön vuonna toivotaan avuksi vapaaehtoisia joskus silloinkin kun tehtävä vaatii vankkaa ammattitaitoa ja sitoutumista. Vapaaehtoistyön ydin on kuitenkin vertaisuus ja vierellä viipyminen. Että on aikaa olla. Aika on välittämisen tärkein mittari. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Niitä kaipaa jokainen.