Kuka maksaisi Guggenheimin?

Guggenheim-museoon liittyvä hurmoksellinen into on hämmentävää. Vähemmästäkin tulee epäileväksi hankkeen suhteen. Talousasioihin liittyy paljon epävarmuutta. Mistä löytyy maksaja? Onko Helsingillä todella varaa rakentaa ainakin 140 miljoonaa euroa maksava uusi museo ja pitää sitä yllä tiukan euron aikana? Onko valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä Guggenheim-brändin museohanke yksin Helsingin kaupungin asia?

Kävin kesällä Venetsian Guggenheim-museossa. Se oli veden äärellä vanhassa rakennuksessa, joka muistutti paljon Suomenlinnan rantakasarmia. Lasten liput olivat ilmaiset ja nuorten liput hyvin edulliset. 12 euroa ei maksanut aikuistenkaan lippu, vaikka Helsingin mahdollisen Guggenheim museon pääsylipputulot on tällä summalla laskettu peräti 500 000:den kävijän mukaan. Museossa oli hyvin suunniteltu puistomainen ulkotila veistoksineen. Pari Picassoa sisältäkin löytyi turistien iloksi. Sinänsä Guggenheim-museo olisi Helsingin matkailulle hyväksi.

Tällä hetkellä kaupunginvaltuutettuna ja sosiaalilautakunnan puheenjohtajana ajattelen Helsingin Guggenheim-museosta näin: KYLLÄ- jos museorakennukselle löytyy Helsingin kaupungin ulkopuolinen maksaja ja Helsingin ylläpitämien museoiden käyttömenot eivät olennaisesti kasva. EI- jos kaupunki eli lähinnä helsinkiläiset veronmaksajat ovat yksin museon ja tulevien käyttökulujen maksajina. Pelkkä museon nimen lisenssimaksu yksityisellä rahoituksella ei riitä.

On valitettavaa, että Guggenheim-museota ollaan ajamassa Helsingissä kuin käärmettä pyssyyn kiireisellä aikataululla. 140 miljonan euron museorakennusinvestointi on helposti alakanttiin arvioitu, kuten muutkin isot rakennushankkeet viime vuosina. Ei pidä hyväuskoisena tehdä päätöksiä yltiöoptimistisiin tuloarvioihin perustuen. Mitä jos ensin selvitettäisiin mistä saadaan museolle maksajat ja sitten tuotaisiin päätettäväksi? Valtio ei ole ministerien suulla vaikuttanut innostuneelta museorakennuksen maksajalta. Olen varma, että yksityistä rahaa Suomessa riittäisi, varsinkin jos pieni yrityksen laatta sisäseinään saataisiin vastineeksi suuremmista lahjoituksista.

Jos saisin valita, niin investointirahana 140 miljoonaa käytettäisiin mieluusti ja kiireellisesti kaupungin vuokra-asuntojen rakentamiseen, vaikkapa muutamia Koskelan sairaalan alueella olevalle suurelle tontille. Lisäksi sinne kannattaisi tehdä monipuolinen vanhusten keskus ja kehitysvammaisille tuettuja asuntoja. Varsinkin, jos terveysasematoiminta joutuu siirtymään Oulunkylään lähivuosina.

Myös käyttömenoissa päivähoidon laatuun panostus ryhmäkokoja pienentämällä ja vanhusten hoidon henkilömitoitusta suurentamalla- edes valtakunnalliseen suosituksen mukaiseksi- on kiireisempi kuin yksin helsinkiläisten rahoilla Guggenheim museon rakentaminen. Jos hanke on niin erinomainen kuin annetaan ymmärtää, niin varmaan yksityistä, valtion ja lähikaupunkien rahaa löytyy helposti. Pian se selviää.