Manon- voimaannuttava ooppera!

Anna Netrebko on todella upea laulaja ja näyttelijä. En ole aiemmin ollut oopperan ystävä, mutta Metropolitan Oopperan Nauhoitetun version Manonina hän oli eilen aivan huippu. Mieletön pehmeä naisellisuus ja uskottavuus kaiken ikäisten miesten ihailun kohteena. Jules Massenetin oopperaan ei olisi voitu valita parempaa pääosanesittäjää. Siitä jäi vakuuttunut ja voimaantunut olo, josta riittää ammentamista arkeen.

Sosiaali- ja terveystoimi yhdistyy - VIIMEINKIN!

SOTE- seurantaryhmässä saan olla aitiopaikalla.Virkamiehistä koottu muutostiimi tekee pohjaehdotukset ja poliitikot muuttavat niitä mieleisekseen enemmistöpäätöksillä - tai hyväksyvät sellaisenaan. Enemmistö tarvitaan siihenkin. Ensi tiistaina sosiaalilautakunta käsittelee omaa lausuntoaan. Uskon sen muuttuvan pohjaehdotuslausunnosta. Joka toivottavasti myös muuttaa muutostiimin pohjaehdotusta koko uudistuksesta ja jatkossa.

Olennaista on saada ydinprosessien ennaltaehkäisy ja korjaavat toimet samaan osastoon, jotta osa-optimointi loppuisi. On ongelmallista, että päihde-ja mielenterveyspalvelut ovat erillään aikuissosiaalityöstä ja lastensuojelusta, jonka taustalla juuri nämä yleensä ongelmat ovat.

On aika hämmentävää, että hallinnolla on pohjaesityksessä kolme eri osastoa, joissa on yhteensä 1200 ihmistä tällä hetkellä töissä., kun substanssiosastoissa olisi jatkossa 2500 tai jopa yli 6000 henkeä! Hallinnon pitää tukea ydinprosessien toteutumista - ei hankaloittaa niitä.

Tätä prosessia ei kannata tyriä.

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TOIMIVAMMAKSI!

Sosiaali- ja terveystoimi yhdistyvät viimeinkin 1.1.2013. Resurssit eivät saa valua hallintorakenteisiin. Saman ydinprosessin ehkäisevän ja korjaavan työn johtamisen pitää olla samassa osastossa osa-optimoinnin pienentämiseksi. Olympiarengasmainen organisaatiomalli tukisi tätä parhaiten.

Organisaatio on sitä, miten palvelut on järjestetty. Asiakkaan ei tarvitse etukäteen tietää mitä palveluja tai hoitoketjuja tarvitsee. Ytimessä on ennaltaehkäisy ja ajoissa puuttuminen. Korjaava työ ei saa syödä ennaltaehkäisyn voimavaroja. Varsinkaan elämän alkutaipaleella.

Varhaiskasvatuksen paikka jää vielä omaan linnakkeeseensa. Toivottavasti se löytää myöhemmin paikkansa sivistystoimesta omana perusopetukselle rinnakkaisena, mutta ei alisteisena yksikkönä. Myönteistä on, että leikkipuistot ovat jatkossakin oma yksikkönsä. On tärkeää, että varhaiskasvatus ei vie leikkipuistojen tiloja koululaiset unohtaen. Kesätoimintaa pitäisi lisätä myös ohjatusti pienten koululaisten tarpeita ajatellen. Päivittäin tai viikoittain käytettävän palvelun tulee olla lähipalvelu.

Vanhusten ja vammaisten palvelujen yhdistyminen samaan osastoon on hyvä. On kuitenkin varmistettava, että myös vammaisten lasten, nuorten ja heidän perheidensä tuki toteutuu oikea-aikaisesti ja ikätasoisesti. Kotiin tarjottavien, avo- ja laitospalveluiden yhteistyö tulee parantua.

Nuorisotakuu velvoittaa ehkäisemään nuorten sivuunjäämiskehitystä nykyistä tehokkaammin. Ehkäisevän päihdetyön ja nuorten ennaltaehkäisevän päihdetyön paikka on nuorten aikuisten sosiaalityön ja lastensuojelun yhteydessä.

Lastensuojelun asiakkuudet jatkuvat usein jopa kolmanteen polveen. Siksi näihin ketjuihin pitäisi päästä kunnolla organisaatiouudistuksessakin puuttumaan ja varmistamaan apu ajoissa jo neuvolasta lähtien. Huoltajien päihde- ja mielenterveysongelmat ovat keskeinen syy lastensuojelun sijoituksiin. Päihdeongelman hoito ja kuntoutus ei ole vain terveydenhuoltoa. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kannattaa sijaita samassa osastossa kuin muut lapsiperheiden ja lastensuojelun ydinpalvelut. Myös lasten psykiatrian yhteys lastensuojeluun on merkittävä.

HUSin omistajaohjauksen tiiviimpi nivoutuminen SOTE-organisaatioon on strategisesti tärkeää. Jokaisessa osastossa voisi olla oma HUS-kytkentä ja mahdollisuus toimeksiantoihin myös osastokohtaisesti - toimintojen sisällön mukaisesti.

Palveluneuvonnan pitää toimia. Esteetön nettineuvonta eri riitä. Haasteena jatkossa on myös, miten kehitetään erityistason liikkuvia työmalleja peruspalveluiden tueksi.

Henkilöstön merkitys ja riittävyys on ratkaisevan tärkeä uudistuksen onnistumisen kannalta. Kaikissa uusissa osastoissa tarvitaan sosiaali- ja terveyspalvelujen lähestymistapoja ja toimintakulttuurien yhteensovittamisesta. Nyt on aika siirtyä asiakkuuksien rajapinnoista yhteispintoihin. Henkilöstön määrän pitää olla riittävä, jotta työvoimapulan uhasta huolimatta työolosuhteet saadaan houkuttelevammaksi.

Kesäkuun valtuustossa päätetään sosiaali- ja terveystoimen näkyvästä, tietoisesta työnjaosta, johon kuuluvat säännöt ja rakenteet. Sen lisäksi on aina myös pinnan alla oleva toimintakulttuuri. Siihen liittyvät työpaikkojen piilonormit, asenteet, vuorovaikutus, keskinäiset suhteet, mielikuvat ja tunteet. Tunteet muutoksessa vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten muutos toteutuu. Muutokseen liittyy aina pelkoa ja surua. Jos muutoksen tunteet ovat ei-toivottuja, niin muutoksesta tulee hidas. Ja päinvastoin.

Kuka maksaisi Guggenheimin?

Guggenheim-museoon liittyvä hurmoksellinen into on hämmentävää. Vähemmästäkin tulee epäileväksi hankkeen suhteen. Talousasioihin liittyy paljon epävarmuutta. Mistä löytyy maksaja? Onko Helsingillä todella varaa rakentaa ainakin 140 miljoonaa euroa maksava uusi museo ja pitää sitä yllä tiukan euron aikana? Onko valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä Guggenheim-brändin museohanke yksin Helsingin kaupungin asia?

Kävin kesällä Venetsian Guggenheim-museossa. Se oli veden äärellä vanhassa rakennuksessa, joka muistutti paljon Suomenlinnan rantakasarmia. Lasten liput olivat ilmaiset ja nuorten liput hyvin edulliset. 12 euroa ei maksanut aikuistenkaan lippu, vaikka Helsingin mahdollisen Guggenheim museon pääsylipputulot on tällä summalla laskettu peräti 500 000:den kävijän mukaan. Museossa oli hyvin suunniteltu puistomainen ulkotila veistoksineen. Pari Picassoa sisältäkin löytyi turistien iloksi. Sinänsä Guggenheim-museo olisi Helsingin matkailulle hyväksi.

Tällä hetkellä kaupunginvaltuutettuna ja sosiaalilautakunnan puheenjohtajana ajattelen Helsingin Guggenheim-museosta näin: KYLLÄ- jos museorakennukselle löytyy Helsingin kaupungin ulkopuolinen maksaja ja Helsingin ylläpitämien museoiden käyttömenot eivät olennaisesti kasva. EI- jos kaupunki eli lähinnä helsinkiläiset veronmaksajat ovat yksin museon ja tulevien käyttökulujen maksajina. Pelkkä museon nimen lisenssimaksu yksityisellä rahoituksella ei riitä.

On valitettavaa, että Guggenheim-museota ollaan ajamassa Helsingissä kuin käärmettä pyssyyn kiireisellä aikataululla. 140 miljonan euron museorakennusinvestointi on helposti alakanttiin arvioitu, kuten muutkin isot rakennushankkeet viime vuosina. Ei pidä hyväuskoisena tehdä päätöksiä yltiöoptimistisiin tuloarvioihin perustuen. Mitä jos ensin selvitettäisiin mistä saadaan museolle maksajat ja sitten tuotaisiin päätettäväksi? Valtio ei ole ministerien suulla vaikuttanut innostuneelta museorakennuksen maksajalta. Olen varma, että yksityistä rahaa Suomessa riittäisi, varsinkin jos pieni yrityksen laatta sisäseinään saataisiin vastineeksi suuremmista lahjoituksista.

Jos saisin valita, niin investointirahana 140 miljoonaa käytettäisiin mieluusti ja kiireellisesti kaupungin vuokra-asuntojen rakentamiseen, vaikkapa muutamia Koskelan sairaalan alueella olevalle suurelle tontille. Lisäksi sinne kannattaisi tehdä monipuolinen vanhusten keskus ja kehitysvammaisille tuettuja asuntoja. Varsinkin, jos terveysasematoiminta joutuu siirtymään Oulunkylään lähivuosina.

Myös käyttömenoissa päivähoidon laatuun panostus ryhmäkokoja pienentämällä ja vanhusten hoidon henkilömitoitusta suurentamalla- edes valtakunnalliseen suosituksen mukaiseksi- on kiireisempi kuin yksin helsinkiläisten rahoilla Guggenheim museon rakentaminen. Jos hanke on niin erinomainen kuin annetaan ymmärtää, niin varmaan yksityistä, valtion ja lähikaupunkien rahaa löytyy helposti. Pian se selviää.

Guggenheim hämmentää

Guggenheim-museoon liittyvä hurmoksellinen into on hämmentävää. Vähemmästäkin tulee epäileväksi hankkeen suhteen. Talousasioihin liittyy paljon epävarmuutta. Mistä löytyy maksaja? Onko Helsingillä todella varaa rakentaa ainakin 140 miljoonaa euroa maksava uusi museo ja pitää sitä yllä tiukan euron aikana?

Tällä hetkellä kaupunginvaltuutettuna ja sosiaalilautakunnan puheenjohtajana ajattelen Helsingin Guggenheim-museosta näin:

KYLLÄ- jos rakennukselle löytyy Helsingin kaupungin ulkopuolinen maksaja ja Helsingin ylläpitämien museoiden käyttömenot eivät olennaisesti kasva.

EI- jos kaupunki eli lähinnä helsinkiläiset veronmaksajat ovat yksin maksajina.

Jos hanke on niin erinomainen kuin annetaan ymmärtää, niin varmaan yksityistä, valtion ja lähikaupunkien rahaa löytyy helposti. Pian se selviää..